Vanhasta uutta

Edelliseen teemaan liittyen kuva esiliinasta, jonka ompelin pari päivää sitten mieheni vanhasta kauluspaidasta. Viehättävästi kauhtunut, hennosti raidallinen antiikinvihreä suorastaan ilmoitti haluavansa päästä vielä pukemaan jotakuta lasta. Kun paitaan oli kulunut pieniä reikiä niin, ettei sitä voinut sellaisenaan kierrätykseenkään laittaa, mikään ei enää estänyt minua toimimasta. Erityisen tyytyväinen olen kaulan ympäri kulkevaan nauhaan, joka kiinnitetään toisesta päästään essun reunaan napilla. Nappeja on useita, joten essun saa säädettyä monen kokoiselle käyttäjälle. Ja ne napit, ne ovat peräisin anopiltani, joka vuosia sitten lahjoitti minulle aikojen saatossa itselleen kertyneet sekalaiset napit, koska ei itse uskonut tekevänsä niillä enää mitään. Niistä napeista on ollut moneksi, niin nytkin.



Ompeleet ovat, kuten kuvasta näkyy, valkoisia. Olisi kenties ollut siistimpää ommella sopivalla vihreällä, mutta sellaista ei sattunut lankalaatikosta löytymään. Voihan tuota valkoista ajatella muodikkaana (?) kontrastitikkauksena.