Satunnainen on muuttunut hetkellisesti Systemaattiseksi Ystävälliseksi teoksi, kun ompelukärpänen iski. Eräs toive oli saada mittatilaustyönä sopiva pussukka mukana kuljetettaville lääkkeille, siispä tuumasta toimeen. Paha vain, että innostuksissani ensimmäiseen tuli merkittävä ajatus-/mittavirhe ja pussukasta tuli liian matala.
Kangas on muinoista sikasäkkiosastoa, pussukka on vuoritettu samalla kankaalla, vetoketju on joko purkutavaraa, naapurin varastoista tai paikallisen nappikaupan 10 snt/kpl -tarjouslaarista pelastettu. Leveyttä tällä penaalinomaisella pussukalla on 18 cm, korkeutta ja syvyyttä noin 7 cm. Tämä jäi toistaiseksi itselleni, tosin jos joku tuntuu kaipailevan juuri tämänkaltaista pussukkaa, voin siitä SYTin nimissä luopua.
Virheestä viisastuneena seuraavasta tekeleestä tuli jo oikeamman kokoinen.
Mitat ovat muutoin samat kuin edellisessä, mutta korkeutta tällä versiolla on 12 cm. Päällikangas on keittiön verhokappaa viime vuosituhannelta, vuori samaa harmaata kuin ensimmäisessä pussukassa ja vetoketju naapurilta. Vastaanottaja vaikutti tyytyväiseltä, vaikka myönnän laiskuuteni sen suhteen, etten jaksanut silittää kankaiden taitteita ennen ompelemista saati ompelemisen jälkeen.
Neuleprojektipussukoitakin kaivattiin, sellaisia, joihin mahtuu pienehkö neule ja pussin suussa on naru.
Kankaat valikoituivat sen mukaan, mitä palasia sattui olemaan sopivaa kokoluokkaa. Tummansininen koirakuviollinen on jäännöspala lastenhuoneen verhokapasta, vaaleammansininen sikasäkistä, nyörit ja kiristimet ovat purkutavaraa aiemmin poisheitetyistä vaatteista. Nämä yksilöt ovat yksinkertaisesti saumuroituja, vuorittamattomia rumiluksia, joiden lähettämistä eteenpäin harkitsin moneen kertaan, mutta lähetin lopulta kuitenkin. Kyllähän noissa keskeneräisiä töitä säilyttää, ainakin jossain kaapin perukalla.
Ompelusten lisäksi olen tullut lähettäneeksi kangaspaloja sekä kolme Tuulimyllyrättiä SYT-hengessä. Saamapuolellakin olen ollut viime aikoina, postiluukkuuni kolahti nimittäin kaivattu 6,5 mm virkkuukoukku, joka paikkasi suuren aukon 4 mm ja 9 mm koukkujeni välillä. Pyöröpuikkojakin olen saanut, nyt on missä pitää keskeneräisten töiden lepäämään jätettyjä silmukoita. Ja olenhan minä lankaakin saanut:
Yli puoli kiloa omasta mielestäni todella herkullisen värisiä puuvillalankoja, ilmeisesti hyvin marinoituja viime vuosituhannelta. Alunperin ajattelin tarjolla olevia lankoja katsoessani, että neulon niistä sytomyssyjä, mutta livenä värit ovat niin mieluiset itselleni, että taidan käyttää vain tummanisiniset alkuperäisen suunnitelman mukaan. Jahka rakas blogimies saa ohjelmoitua käyttööni raitageneraattorin, johon voi syöttää myös käytettävissä olevien lankojen suhteelliset määrät, taidan suunnitella itselleni jotakin raidallista ihan itselleni...