Niin, neuloin tietysti heti perään toisetkin jämälankaraitasukat.
Mitäpä näistä voisi muuta sanoa kuin että aika ihanat tuli. Joustimet, kantapäät ja kärjet on neulottu kaikki samalla Lanitium ex Machinan merinosukkalankajämällä (värisävy on ilmeisesti uniikki Lone Wolf), ja sitä jäi vielä ylikin, samoin kuin ruosteenoranssia Kraftin sukkalankaa (värisävy Rust). Näiden lisäksi isommista jämistä käytin pienien lisäraitojen verran LeM:n vihreää (Radioactive Swamp) ja iKKen norsunluunvalkoista (Ivory); muut raidat tein pienemmistä nöttösistä, jotka sain kulutettua kokonaan loppuun.
Herkkulankoja ja herkkuvärejä, eipä kai niistä muuta voi saada aikaan kuin herkulliset sukat. Pitäisin nämä ihan itse, ellen omistaisi valmiiksi (liian) monta villasukkaparia. Tuli siis neulottua lipastonlaatikkoon täytettä samalla, kun jämälankalaatikkoon tuli lisää tilaa niin, että pikkujämät alkavat olla varsin vähissä. Seuraavat tämäntyyliset raitasukat saavat siis odottaa sitä, että saan neulottua isompia jämiä pienemmiksi.
Keski-ikäisen pätkätyöläisäidin ja -vaimon käsistä karanneita neuleita, virkkauksia ja joskus ompeluksiakin.
keskiviikko 21. helmikuuta 2018
keskiviikko 14. helmikuuta 2018
Rakkaudesta sukkalankajämiin
Aina välillä tulee pakottava tarve neuloa pienistä sukkalankajämistä raitasukat. Joka kerta prosessi on yhtä tyydyttävä: on koukuttavaa ensin suunnitella sukkien värimaailmaa, minkä jälkeen itse raidoitusprosessi imaisee mennessään. Mitä useamman pikkunöttösen onnistun kuluttamaan loppuun saakka, sitä tyytyväisempi olen. Tällä kertaa kaikki lähti halusta saada kulutettua vaaleanpunaisen Roosa Nauha -sukkalangan sekä viime kevään retriitin tervehdyspussukasta löytyneen kimalle-Puffan loput pois jämälankalaatikkoni muuten kovin murretun harmonista värimaailmaa sekoittamasta.
Neuloin sukat vakiospekseillä eli 66 silmukalla varresta varpaisiin 1,75-millisillä teräspyöröpuikoilla. Sukansuun joustin on 2 o, 1 n, kantapää on vahvistettu ranskalainen ja kärjessä sädekavennus. Toistakymmentä pikkunöttöstä sain kulutettua viimeiseen senttiin (kiitos Russian join -langanyhdistämistekniikan ja sen, että neuloin poikkeuksellisesti sukat yhtä aikaa samalla puikolla), mutta kolmea viimeistä harmaata sekä viimeisintä valkoista jäi vielä pienet pallerot. Siinä on sulassa sovussa ainakin Lanitium ex Machinaa, Lystigiä, Kraftia, Fabelia, Regiaa, Roosa Nauhaa, Venlaa ja kimalle-Puffaa eli aika hyvä kirjo kaikenlaista. Mikä parasta, minulla on jo kiikarissa mahdollinen käyttäjä sukille, joten saatoin hyvillä mielin aloittaa heti perään toisetkin jämälankasukat.
Näiden sukkien myötä toivottelen hyvää ystävänpäivää - minä pidän tänäkin vuonna hyväksi havaitsemani linjan olla lähettämättä yhtään ystävänpäiväkorttia. Sen sijaa toimitin eilettäin neulomani sytomyssyt ystävänpäivätempauksen hengessä eteenpäin sairaalalle toimittettavaksi.
sunnuntai 11. helmikuuta 2018
Hullun kiilto silmissä
Niinhän siinä kävi, kuten odottaa saattoi: varastolankojen inventaarion myötä tuli pakkomielle neuloa ihan kaikki kasvikuitulangat sytomyssyiksi. Soijalangoista neulotut kolme Lupaus-myssyä jo esittelinkin, tässä loput:
Ensin neuloin kirpputorilta hamstratusta harmaasta Novita Bambusta 112 silmukalla ja 2,5 mm puikoilla A. Aalto -myssyn Ullaneuleesta. Ohjetta ohuemman langan vuoksi neuloin puoli mallikertaa enemmän korkeutta ja päälakikavennukset peilikuvana. Yllätyksekseni lankaa kului vain noin 40 g, joten tämän keskikokoisen myssyn jälkeen jäi vielä 60 g neulottavaksi.
Seuraavaksi päätin haluta saada kulutettua lopun beigestä Just Soyasta. Sopivasti bongasin Ravelrysta Anker's Hat -mallin, jonka modasin raidalliseksi ja päälakikavennuksetkin sooloilin niin, että saatoin jatkaa joustinneuletta aivan viimeisille kerroksille saakka. Silmukoita taisi olla 110 tai 112 ja puikkona sama 2,5 mm kuin A. Aallossakin. Soijalankaa kului vajaat 30 g ja Bambua noin 20 g.
Just Soyaa oli enää pieni nöttönen ja Bambuakin inasen vajaa 40 g. Päätin pelata upporikasta ja rutiköyhää, ja neuloin 108 silmukalla kuvan myssyn, jossa on aloitusreunassa pari kerrosta soijalankaa ja loput harmaata Bambua. Mallineule on rikottua joustinta eli joka toinen kerros oikein, joka toinen kerros 5 o, 1 n.
Päälakikavennuksiin olen erityisen tyytyväinen, sillä pipo ei pussita melko napakasta kavennustahdista huolimatta. Myssystä tuli mitoitukseltaan niukahko, mutta pieneen hiuksettomaan päähän se lienee oikein passeli. Minä olen tyytyväinen paitsi alkuvuoden sytomyssysaldooni, myös siihen, ettei lankavarastooni jäänyt käytännössä yhtään kasvikuitulankoja. Ihanan vapauttava tunne, kun matalaan Elfa-koriin tuli näin helposti 300 gramman kevennys!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)