... eikä taatusti viimeisen kerran. Alkuillasta kävin taas oikein hedelmällistä keskustelua erittäin terävän mieheni kanssa saunanlauteilla. Hän totesi, että oikeastaan on loogista, ettei verotonta tuloa oteta huomioon ansiosidonnaisia etuuksia laskettaessa, sillä etuudet katetaan verotuloin. Toisaalta on suorastaan anteliasta kaupungin puolelta, että apuraha otetaan tulolaskentaan bruttotulona eikä laskennallisesti sellaisena verotettavana summana, josta käteen jäävä osa on apurahan suuruinen. Nettotuloahan se apuraha on ja nostaa perheen maksukykyä saman verran kuin isompi verotettava tulo, josta käteen jäisi apurahan verran. Siis valtio ja kunta toimivat kumpikin tahollaan varsin loogisesti, kunta jopa apurahan saajan eduksi. Vikana on koko systeemi eli se, että kenenkään on ylipäänsä tehtävä töitä apurahalla.
Ja sitten sain tietää voimassa olevasta laista, jonka mukaan opintoihin myönnettyä apurahaa ei katsota tuloksi. Tästä vain ei sattumoisin ole mitään mainintaa oman kotikaupunkini päivähoitosivuilla eikä ph:n tuloselvityslomakkeessa. Lain olemassaolo pitäisi siis itse tietää ja pitää siten huolta oikeuksistaan, mikäli sattuu olemaan väitöskirjatutkija (= jatko-opiskelija).
Kiitos vaan, kotikaupunki. Toivottavasti käytit perheeltäni niistämäsi sadat eurot johonkin muuhun kuin kunnanisien en-sano-minkä-jatkeisiin, joita kyllä rahoitetaan innokkaasti samalla, kun kouluverkostoa supistetaan, neuvolapalveluista karsitaan ja hammaslääkäriin saa jonottaa pidempään kuin laki sallii ja lääkäri määrää. Jos olisin varma, että joku todella tarvitseva senkin rahan sai, ei harmittaisi yhtään. Kotikuntani tuntien näin on tuskin asian laita.
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 3.8.1992/734, 10 a §: Päivähoitomaksun määräämisen perusteena olevat tulotTulona ei oteta huomioon --- opintojen johdosta suoritettavia apurahoja ja muita vastaavia avustuksia ---.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti