Ompelin siis yllä olevaan (oikeasti mustaan) kassiin uuden sisäosan. Kangas on luultavasti peräisin ajalta, jolloin päällystin tuttavani hylkäämän vuodesohvanrämän poikaystäväni [nyk. mieheni] ja minun ensimmäisen yhteisen kodin sohvaksi. Vetoketjut hyödynsin toki alkuperäisestä kassista. Projekti ei saa ketään huokailemaan ihastuksesta, mutta kyllä kassi on sentään (jonkun pakistanilaislapsen tekemää?) alkuperäistä parempi. Koska purkamiseen ja kokoamiseen kului puolisentoista tuntia tehokasta peliaikaa, laskettaneen tämä myös ihan oikeaksi käsityöksi. Ja jälleen kerran jokin kaapeissa marinoitunut kankaanpala löysi paikkansa tästä maailmasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti