Malli on viime kevään Novita-lehdestä, koko L ja lankana valkoinen Wool, jota kului jokseenkin täsmälleen 600 g - viimeistelyn jälkeen jäljellä oli huimat kolme metriä. Äitini neuloi sillä seurauksella, että hän sanoi tämän olevan hänen viimeinen käsityönsä. Se sai minut hieman surumieliseksi, sillä äitini viimesyksyinen sairastelu konkretisoi hänen karttuvat vuotensa. Onneksi kyseessä oli sentään viimeinen iso käsityö, onhan hän tämän työperiodin jälkeen tikuttanut jo kolmet lasten villasukat.
Ohjeesta poiketen alempi etukappale on kukkarivin verran lyhyempi. Se tekeekin neuleesta kevyemmän ja virkattu reunus pääsee paremmin oikeuksiinsa. Alkuperäisestä mallista poiketen valitsin kiinnitystavaksi napit nauhojen sijaan:
Ohjeesta poiketen alempi etukappale on kukkarivin verran lyhyempi. Se tekeekin neuleesta kevyemmän ja virkattu reunus pääsee paremmin oikeuksiinsa. Alkuperäisestä mallista poiketen valitsin kiinnitystavaksi napit nauhojen sijaan:
Kamera korostaa keltaista, luonnossa napit ovat puhtaamman väriset. Joka tapauksessa pysyin tavoilleni uskollisena enkä hankkinut nappeja vartavasten tätä neuletta varten, vaan kaivelin varastoistani mielestäni parhaiten tarkoitukseen soveltuvat napit. Nämä eivät sentään ole purkunappeja, vaan osa "kilo-ostosta" paikallisesta nappikaupasta.
Itse olen varsin tyytyväinen lopputulokseen, vaikka kietaisumalli ei varsinaisesti imartelekaan keskivartalopönäkkää vartaloa. Bloginpitäjä pyytää lisäksi anteeksi kuvassa näkyvää huonoa ryhtiä ja luokatonta aluspaitaa, mutta viime yön jäljiltä aamu alkoi paitsi bad hair -dayna, myös yleisesti väsyneissä merkeissä.
Itse olen varsin tyytyväinen lopputulokseen, vaikka kietaisumalli ei varsinaisesti imartelekaan keskivartalopönäkkää vartaloa. Bloginpitäjä pyytää lisäksi anteeksi kuvassa näkyvää huonoa ryhtiä ja luokatonta aluspaitaa, mutta viime yön jäljiltä aamu alkoi paitsi bad hair -dayna, myös yleisesti väsyneissä merkeissä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti