Pipa nro 13

Esikoinen tilasi "vaalean kevätpipon", joten saamansa piti, ja niin näki vuoden 13. neulepipo päivänvalonsa.

Tällä kertaa tartuin uudenkarheaan 3 mm pyöröpuikkoon, joka osoittautui oivalliseksi pariksi Novitan Minille: tarpeeksi pienellä puikolla kesyyntyy löperöinkin puuvillasekoitelanka siedettävän ryhdikkääksi. Alkuperäinen suunnitelma oli tehdä vihreä-valkoinen pipo, mutta langat loppuivat jo ennen päälakikavennusten aloittamista, joten purkuhommien jälkeen otin rinnalle vielä tummansinisen. Ensimmäiset kavennuksetkin osoittautuivat niin rumiksi, että purin pipoa toiseen kertaan. Pidemmälle välille jaettujen kavennusten ansiosta pipo istuu esikoisen päähän ihan mukavasti ja myssy pääsi heti tuoreeltaan käyttöön. Langanmenekki oli jokseenkin 40 g, joten Miniä ei jäänyt kuin askartelupuuhiin (tai ehkä barbienneuleeseen).

Tennesseetä olisi vielä pariin pipoon, joista toinen on jo suunnitteilla. Sen jälkeen lankavarastoni käsittääkin enää parsin- ja askartelulangoiksi luokiteltavia pätkiä sekä tarpeet yksiin hahtuvahousuihin. Jokohan joku pian myisi minulle omia langanloppujaan, uusia kun en aio kaupasta hakea...