syntymäpäiväkorttia, sain hyvän syyn avata korttitehtaani (ja samalla
Ottaa Omaa Aikaa).
Lopputulos ei ole taiteen tai edes askartelutaidon riemuvoitto, mutta
materiaaleilla on jälleen tarinansa. Keskiosa on jostakin
naistenlehdestä napattu lahjakortin kansi, jossa oli valmiiksi
syntymäpäiväonnittelut etu- ja takapuolella. Sille tarvittin siis enää
kehykset, jotka syntyivät erään minulle aikanaan apurahan myöntäneen
säätiön toimintakertomuksen kansipahvista (muu osa pumaskasta olikin jo
aikaisemmin joutanut paperinkeräykseen). Harmikseni (halpa)
paperileikkurini on ajan saatossa tylsynyt siinä määrin, että
leikkuujäljestä tuli melko epäsiisti, joten jouduin turvautumaan
kehyksen ulkoreunoissa saksiin - tarkkasilmäinen erottaa kyllä
käsivaraisen leikkuujäljen, joka ei tosin ole yhtä huono kuin kuva
antaa ymmärtää. Sisäosan pelastin peittämällä reunan turkoosilla
kimalleliimalla. Omaan makuuni kortista tuli varsin mukiinmenevä
yksinkertaisuudestaan huolimatta
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti