Pirtee peike ja muita sytomyssyjä

Koko sytomyssyilyurani on perustunut kanssaneulojien lahjoittamiin lankoihin. Niinpä virkkaamieni ja neulomieni hattujen värit ovat määräytyneet sen mukaan, mitä lankoja milloinkin on ollut käytettävissä. Tämän  vuoden alkupuoliskon saldo on kovin valko-beige-ruskea sekä sininen.

Viimeisimmässä neulojatoverin lankalahjoituserässä oli pari kerää "pirteetä peikee" Red Heartin Soft Cottonia. Päätin beigen kaipaavan jonkinlaista mallineuletta piristyksekseen, joten nappasin jonostani LuAnn Chemo Hatin ohjeen. Ohje on worsted/aran-vahvuiselle (219 m / 100 g) tekokuitulangalle, suosituspuikkokokoina 3,5 mm ja 3,75 mm. Aloitussilmukoita olisi kuulunut olla 132. Noilla spekseillä minä olisin saanut aikaan lähinnä lasten kokoisen neulepaidan vartalo-osan, joten käytin omaa harkintaa: valitsin selvästi ohuemmalle langalleni 2,5 mm puikon ja vähensin silmukoita 120:een. Fiksu veto, sillä nyt tästä hatusta tuli passeli sellaiseen keskimittaiseen päähän.

Beige Soft Cotton näytti kivalta tummanruskeiden DROPS Safranien vieressä, joten päädyin kokeilemaan näiden kahden yhdistämistä. Toiseen myssyyn neuloin tasalevyisiä, nurjilla kerroksilla rajattuja raitoja, toiseen kikkailin jokaiseen ruskeaan raitaan leveämmän läiskän lyhennetyin kerroksin. Myös jälkimmäisessä myssyssä raidat on rajattu nurjin kerroksin. Nämäkin löysähköt myssyt neuloin 2,5 mm puikolla, silmukoita taisi olla aluksi satakunta, reunuksen jälkeen vähän enemmän.

Samassa lahjoitussatsissa oli myös kerä vaaleansinistä Tennesseetä. Siitä pyöräytin ensin 3 mm puikolla melko pienen pipon 100 silmukalla ja Matleenan postauksesta bongaamallani joustinmallineuleella, joka tosin ei kuvassa näy kummoisestikaan sopivan mallipään puutteen vuoksi. Koska jo pieni piponen nieli puolikkaan kerän, päättelin tarvitsevani loppukerälle kaverin, jotta saisin vähän isomman hatun aikaiseksi. Raitamyssyn neuloin päälaelta aloittaen, tummempi raitalanka on jotakin selvästi ohuempaa mysteeripuuvillaa. Kevään trendijuttu, raitojen rajaaminen nurjilla kerroksilla, tunki tähänkin myssyyn.

Viimeisenä vaan ei vähäisimpänä on Vertigo, joka on tällä kertaa alkuperäisestä aina oikein -neuleesta poiketen osittain sileää. Lankana käytin kaksinkertaista Novita Bambua (sitä vanhempaa laatua), puikkona 4-millistä. Ihanan pehmoinen, vähän paksumpi myssy, ja sektorit erottavat nurjat kerrokset korostavat mukavasti tavallisuudesta poikkeavaa neulesuuntaa.

Nyt on taas lahjoituslangat neulottu pieniä jämiä lukuunottamatta ja ihan hyvä niin, sillä taisin saavuttaa ainakin hetkellisesti kylläisyyspisteen myssyneulonnassa. Vaan eiköhän se into taas kesän tullen palaile, ja sitä odottelee laatikossa jämien lisäksi naapurilta saatuja ja itse vaihtokaupoilla hankittuja lankoja.