Ainako se niitä raitoja neuloo

Kun annoin kerran periksi aina oikein -raidoille, en pääse niiden viehätyksestä enää millään eroon. Niinpä taannoisessa puuvillalankojen kulutuspuuskassani päätin neuloa kesäksi vielä yhden raitahuivin, tällä kertaa Stripie Scarf -mallilla. Langoiksi valikoituivat Lidlistä hamstratut Crelando-puuvillat.

Tässä mallissa yhdistyvät taas kerran minua miellyttävät elementit: pitkä ja kaareva yleismuoto sekä epäsymmetrisyys. Aluperäisessä mallissa molemmat siivet ovat raidallisia, itse halusin jälkimmäisestä yksivärisen toisaalta rauhoittamaan yleisilmettä ja toisaalta korostamaan epäsymmetriaa. Neuloin huivin 3 mm puikoilla, punaruskeaa kului vähän kolmatta kerää ja valkoista vähän toista kerää.

Käyttökuviin en taaskaan venynyt. Ehkä pitäisi hankkia viimeinkin kameralle jalusta, sillä käsivarren mitta ei oikein riitä huivienkaan kuvaamiseen. Vaan eipähän se kolmijalka poistaisi poseerausinhoani mihinkään, joten ehkä parempi ratkaisu olisikin hankkia sovitusnukketorso? Sitä odotellessa on tyytyminen ankeisiin vaateripustinkuviin.