Raitoja, raitoja, enemmän raitoja

Maailmassa on valtava määrä lankoja, jotka on jo ostettu, mutta joista ei ole syystä tai toisesta syntynyt mitään. Minä tunnen kummallista vetoa juuri noita lankoja kohtaan. Niinpä ilostuin kovasti, kun taannoisen retriitin yhteydessä minulle lahjoitettiin joko suoraan tai välillisesti lahjoituspöydän kautta kokonaisia keriä sekä jämäeriä erilaisia sytomyssyihin ja vauvapipoihin sopivia puuvillalankoja. Minulle tuli suorastaan vastustamaton halu neuloa pienemmät jämäerät raitamyssyiksi, osin täysien kerien avustuksella.

Luonnonvalkoista Novita Bluesia oli useampikin kerä, jolla oli helppo raidoittaa yhdessä tummanvihreän, vaaleansinisen ja kirkkaan oranssin kanssa. Tipunkeltaisen Tennesseen päätin soveltuvan oliivinvihreän kaveriksi. Nämä myssyt olen neulonut 2,75 mm puikolla ja 80-96 silmukalla vähän fiiliksestä riippuen; jotkut ovat istuvampia ja toiset vähän myssyttävämpiä.

Oliivinvihreä ja keltainen Tennessee riittivät vielä vauvapipoksikin, ja tummanvihreästä mysteeripuuvillasta oli sopivasti pieniksi raidoiksi vaaleanvihreään myssyyn. Muut mysteeripuuvillat olivat selvästi ohuempia, ja niitä neuloskelin 2,25-2,5 mm puikoilla sekä 64 silmukalla.

Luonnonvalkoisen Novita Bluesin avulla sain kulutettua loppuun myös muutaman pienen nöttösen paksuja puuvilloja. Näiden vauvapipojen myötä Blueskin hupeni viimein niin vähiin, ettei siitä ole kuin raidoiksi jonkin pohjavärin kanssa.

Pinkkikirjavaa Catania Coloria oli kokonainen kerä. Se raidoittui ihan itsekseen näissä vauvakokoisissa pipoissa, oikeanpuolimmaiseen kulutin pikkunöttösen possunvaaleanpunaista lisäraidoiksi. Jossain aikaisemmassa myssypostauksessa ehti jo vilahtaa ensimmäinen kerästä syntynyt vauvapipo, tässä siis loppukerä pientä ylijäämänöttöstä lukuunottamatta.

Seuraavaksi onkin käytävä kokonaisten kerien kimppuun, jotta saa taas lisää jämiä raitoihin...