Rispektiä sukilla

Esikoiseltani hävisi toinen musta-keltainen villasukka ystäväperheen mökillä kyläillessä. Puute realisoitui talven lähestyessä, joten ei auttanut muuta kuin ryhtyä etsimään sukkamallia, joka miellyttäisi esikoista ja inspiroisi tekijäänsä. Melko nopeasti päädyimme yhteistuumin Dither-malliin, johon lapsi itse visioi värit punaisesta oranssin kautta keltaiseen. Oranssi ja keltainen Opal minulta löytyivätkin jo jämälankaosastolta, ja punaisenkin ostamiselta vältyin, kun kyselin jämälankojen perään nettifoorumilla; punainen lanka on Fabelia.

Ensimmäisen sukan neuloin aloittaen esikoisen toiveesta punaisella. Kun oli toisen sukan aloittamisen vuoro, kysyin, halusiko hän kaksi samanlaista sukkaa vai toisen sukan värityksen keltaisesta punaiseen; lopputulos on nähtävissä kuvassa. Nämä sukat on neulottu 72 silmukalla ja pääosin 2,25 mm puikolla, 1,5 mm puikkoa käytin aloitusjoustimessa, vahvistetussa kantapäässä ja yksivärisessä kärjessä. Koko osui kerralla passelisti omaa jalkaani vähän suuremmaksi - eli esikoisen kokoluokan 38-39 jalkaan juuri sopivaksi.

Olisin saattanut itse suunnitella liukuvan gradientin vähän eri tavoin, mutta nämä sukat tein kirjoneuleen osalta orjallisesti alkuperäisohjeen mukaan. Sen sijaan tavoilleni uskollisesti sooloilin ihan omiani kantapään, kiilakavennusten ja kärjen suhteen.

Eiköhän näillä sukilla saa ihan kiitettävästi rispektiä vitosluokkalaisten poikien (ja miksei tyttöjenkin) keskuudessa.