Pussihulluuden uusi tuleminen

Olen neulonut vähän. Todella vähän. Sitä kompensoidakseni päätin ommella, ihan vaan pari kassia tai pussia, kun on noita kankaitakin kertynyt. Jep jep - tietäähän sen, miten siinä kävi. Tässä yhden kankaan metamorfoosi: aluksi oli SPR:n Kontista ostettu retrohenkinen verho, lopuksi jotain ihan muuta.

Tämä on se aikaisemmistakin postauksista tuttu kaksipuoleinen kääntökassi, jonka kaava on valitettavasti kadonnut jonnekin bittiavaruuteen. Kukkakankaan lehtevämpi osa sai vuorikseen perusvihreää popliinikangasta, sävyltään vähän turhan sinertävää kuosikankaaseen nähden, mutta haitanneeko tuo. Tässä kuvassa kuosikankaan värit toistuvat joka tapauksessa todellisimpana.

Kukkaisemmat kankaanosat paritin luonnonvalkoisen, ohuen mysteerikankaan kanssa - tällaisia kasseja ompelin kaksi lähes identtistä. Vuorikankaan ohuuden vuoksi koko kassi on hyvin kevyt ja taittuu pieneen tilaan.

Pitkästä aikaa päätin ommella myös nyöreillä suljettavan peruspussukan. Tämäkin on kokonaan käännettävä pussinsuuhun sijoitetun nyörikujan ansiosta.

Kun isommista kasseista ja peruspussukasta jäi vielä yli pienempiä kangaspaloja, piti ommella tietysti yksi knot bag -mallinenkiin projektipussukka vihreällä vuorilla. Tarkkasilmäisimmät saattavat havaita kukkien ja lehtien kulkevan vähän hassuun suuntaan, vaan toisin päin kangas ei olisi riittänyt.

Ja jotta kangas tuli käytettyä mahdollisimman tarkkaan, piti nyhertää vielä vetoketjullinen pikkupussukka Hipun ohjeita mukaillen. Ihan en yhtä siistiä saa aikaa kuin Hippu, mutta tarkoitus olikin lähinnä treenata vetoketjullisen pussukan ompelua.

... ja sitten se varoituksen sana: näitä samantyyppisiä postauksia on tulossa useampiakin. Jumittaja mikä jumittaja.