Pallokerho-fanille

Kuopus taisi olla alle 3-vuotias käydessään ensimmäistä kertaa isänsä ja isoveljensä kanssa katsomassa SM-liigatason jääkiekkoa. Vierasjoukkueena tuolloin oli Hämeenlinnan Pallokerho, jolla oli kuopuksen mielestä paljon hienommat peliasut kuin kotijoukkueella. Pettymys oli katkera, kun Pallokerho hävisikin isäntäjoukkueelle. Tuosta ensimmäisestä jääkiekkopelistä lähtien kuopus on ollut ensisijaisesti HPK-fani, ja jo parisen vuotta hän on toivonut kovasti villasukkia lempijoukkueensa väreissä. Vasta menneenä kesänä sain itsestäni irti suunnitella ja toteuttaa toiveiden mukaiset sukat.

Alkuperäinen toive oli, että sukkiin tulisi HPK:n perinteinen pyöreä logo - tai olisi se ritarikypäräkin kuulemma kelvannut. Kumpaakaan en luvannut, vaan hyväksytin HPK-kirjoneuleraitasuunnitelman kuopuksella, kaivoin esiin 2 mm pitkän pyöröpuikon sekä langat: oranssin Opalin sekä mustan ja valkoisen Tico Ticon. Arvelin 60 silmukan olevan varressa passeli, terässä ajattelin vähentää silmukkamäärän 56:een. Terään kuopus suunnitteli itse vielä raidat valkoisella ja mustalla.

Vaan miten kävikään: sukista tuli juuri napakan sopivat paljaaseen jalkaan - heinäkuussa. Suosin kyllä mielellään hyvin istuvia villasukkia myös lapsilla, ne kun eivät mene turhille rutuille luistimissa ja monoissa eivätkä luisu Kuoma-saappaissakaan makkaralle kengänkärkeen, mutta meillä lapset haluavat villasukkiensa alle tavallisen puuvillasukan. Alussukkavaatimus yhdistettynä kasvavaan jalkaan tarkoitti sitä, ettei ensimmäisellä Pallokerho-sukkaparilla olisi ollut mitään mahdollisuutta mahtua enää puolta vuotta myöhemmin jalkaan. Vaati melkein kaksi kuukautta, ennen kuin sain itseäni niskasta kiinni: purin terät kiilakavennuksiin saakka ja neuloin teristä sekä hieman leveämmät (60 s) että pidemmät. Tällä välin myös kuopuksen mieli oli muuttunut terän raitojen suhteen, joten uusissa sukissa koko terä on oranssi.

Kuopus tuntuu kasvavan hurjaa vauhtia sekä maata pitkin että kohti taivaita, joten nähtäväksi jää, ovatko kakkosversiotkaan riittävän suuret talven rientoihin. Pitänee alkaa asennoitua siihen, että tiedossa on joka tapauksessa lisää tylsien sileiden perussukkien neulomista perheen nuorisolle. Mitähän jippoa sitä keksisikään esikoisen musta-keltaiseen väriyhdistelmään...