Suloisesti sekaisin aalloista

Rakkauteni jämälankoihin on käynyt varmasti selväksi kaikille blogini lukijoille. Jotkut jämälankatyöt onnistuvat huonommin, jotkut paremmin. Joskus harvoin lopputulos suorastaan hivelee silmää. Niin kävi alkukuusta neulomieni Mixed Waves Mitts -kämmekkäiden kanssa.

Nöttöset oranssikirjavaa Sprint Strumpf und Sportwollea, ruskeankirjavaa Pro Lana Pro Socks Harmonya ja tummanruskeaa Adriafil Avantgardea olivat selvästikin odottaneet juuri tätä ohjetta. Väriyhdistelmä on sykähdyttävä: harmoninen olematta kuitenkaan tylsä.

Alkuperäisessä ohjeessa yksivärinen peukalopaneeli neulotaan ensin alhaalta ylöspäin erikseen, minkä jälkeen kappaleen sivusta poimitaan silmukat ja neulotaan aaltokuvio. Lopuksi neulotaan vielä peukalo ja ommellaan sauma yhteen. Minusta se kuullosti turhan vaivalloiselta ja päätinkin kokeilla, saisinko tehtyä peukalopaneelin kiiloineen päivineen poikittain. Loin aloitussilmukat väliaikaisella aloituksella, neuloin aaltokuvion (sivumennen sanoen 2 mm puikolla, mikäli se ketään kiinnostaa) ja sen perään peukalopaneelin, jossa peukalokiila on tehty lyhennetyin kerroksin. Lopuksi poimin silmukat aloitusreunasta ja silmukoin aloitus- ja lopetusreunan yhteen. Taivaallisen siisti ja saumaton lopputulos! Ravelryn projektisivulla on englanninkieliset muistiinpanot malliin tekemistäni muutoksista. Sivun pitäisi näkyä myös niille, jotka eivät ole rekisteröityneet Ravelryyn.

Alkuperäisestä mallista poiketen tässä versiossa on vain peukaloaukko, ei varsinaista peukalontynkää ollenkaan. Tein myös vähän lisää leveyttä neulomalla yhden kapean väriraidan lisukkeeksi. Kuviot neuloin oikeaan ja vasempaan kämmekkääseen peilikuviksi. Joko sanoin, että rakastan näitä värejä ja näennäisen epäsymmetrisesti aaltoilevia sektoreita?

Ketään ei kai yllätä, että neuloin perään toisetkin aaltokämmekkäät. Toisella kierroksella päätin yrittää tehdä myös peukalon sekä kokeilla, miltä näyttäisi värillinen peukalokiila.

Langoiksi valikoitui jälleen jämiä: keväänvihreää Austermann Step Classicia, tummanvihreäkirjavaa Pro Lana Pro Socks Harmonya ja mustaa Novita Tico Ticoa. Ei lainkaan hassumpi yhdistelmä tämäkään.

Peukalon lisääminen ei ollut oikeastaan sen suurempi juttu, lisäsilmukoita loin väliaikaisella aloituksella ja silmukoin saumat. Värillisestä peukalokiilasta voi olla montaa mieltä, ehkä yksivärinen puoltaa sittenkin paikkaansa rauhoittavana elementtinä. Peukalokiilaohjeetkin kirjoitin ylös vihreiden kämmekkäiden omalle Ravelry-projektisivulle, joka sekin on julkinen kaikille.

Malli on kuin luotu kaikille ihanille ohuille luksuslankajämille: aaltovärejä kului kymmenisen grammaa kumpaakin, kontrastiväriäkin vain noin 20 g. Kukapa kieltäisi käyttämästä vaikka jokaiseen sektoriin omaa minijämää, jos värit (ja langanpäättelyhermot) niin sallivat.

Minulle nämä projektit olivat kuitenkin vielä enemmän kuin vain koukuttavaa ja omasta mielestä onnistunutta värien yhdistelemistä. Peukalopaneelien suunnittelu ja toteuttaminen tuottivat valtavaa mielihyvää: olen ymmärtänyt jotakin oleellista neuleiden anatomiasta.