Saatuani naapurilta upeaa liukuvärjättyä villalankaa en voinut välttyä kauempaa Revontulelta. Se syntyi jo marras-joulukuussa, mutta motivoituminen pingottamiseen otti taas aikansa ja vasta joulun jälkeen sain viimeisteltyä huivin käyttökuntoon.
Huivi on tehty ohjeen mukaan, käytössä oli 6 mm pyöröpuikko (80 cm pitkä) ja hieman vironvillaa paksumpi liukuvärjätty kotimainen villalanka, joka tuoksui huumaavasti lanoliinilta. Upeat värit - tummanpunainen ja mustanruskea - asettuivat kauniisti ja lanka riitti juuri ja juuri ohjeen mukaiseen kokoon. Päättelykerros olisi saanut olla jonkinverran löysempi, jotta sakarat olisi voinut pingottaa pidemmiksi, mutta tuli huivista upea näinkin.
Ajattelin ensin pitää huivin itse, mutta en usko sen pääsevän ansaitsemaansa käyttöön, eihän näin kaunista käsityötä voi jättää pelkästään kotona pidettäväksi. Niinpä taidan lahjoittaa tämän(kin) huivin sisarelleni, jonka yllä asiakaspalvelutyössä Revontuli saa ansaitsemaansa julkista huomiota ellei peräti ihailua.
Ajattelin ensin pitää huivin itse, mutta en usko sen pääsevän ansaitsemaansa käyttöön, eihän näin kaunista käsityötä voi jättää pelkästään kotona pidettäväksi. Niinpä taidan lahjoittaa tämän(kin) huivin sisarelleni, jonka yllä asiakaspalvelutyössä Revontuli saa ansaitsemaansa julkista huomiota ellei peräti ihailua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti