Ikea tulee, oletko valmis

Minä en ole. Olen käynyt etelän Ikeassa kahdesti löytämättä mitään järjellistä ostettavaa. Sama ilmiö oli havaittavissa viime kesänä, kun kävimme tutustumassa Lempäälän Ideaparkiin. Siinä missä niin moni muu näki ostosparatiisin, minä näin pelkkiä kauppoja. Viihdyin lasten kanssa Pii Poossa ja reissun ainoaksi ostokseksi jäi lelukaupan tarjouskorista löytyneet katuliidut.

Prismakin laajensi viime vuonna. Nykyisellään se on omiaan laukaisemaan agorafobian. Eihän Prismasta löydä mitään haluamaansa ja etsiminen kuluttaa niin tossunpohjia, hermoja kuin kallisarvoista aikaa. Citymarket rakentaa kaupungin toiselle laidalle jo toisen hypermarketin. Bauhauskin neuvottelee sopivasta kauppapaikasta kaupungissa. Loppua kulutushysteriakeskittymien invaasiolle ei näy. Ja niihin kaikkiin on mentävä autolla.

On lähes epätodellista tajuta, että reilu vuosikymmen sitten ei ollut edes sitä Prismaa tai Citymarketia. Kaupungissa oli vain muutama huonekaluliike siinä missä Sokos, Anttila ja Carlson edustivat tavarataloja. Nykyisellään ne vaikuttavat melkeinpä erikoisliikkeiltä, siitä pieniä liiketilat keskustassa ovat periferiassa sijaitseviin ostoskeskuksiin verrattuna. Ihmiset ostivat huonekalunsa kestämään katsetta ja kulutusta eikä vaihtumaan trendien mukaan ja täyttämään kaatopaikkoja.

Onneksi on naapurilähiön S-market ja oma pikkuruinen Sale. S-marketista löytyy kaikki tarvittava pyörämatkan päässä kotoa ja mikä parasta, samalla reissulla voi käydä halutessaan kirjastossa ja apteekissa. Salessakin on oiva valikoima peruselintarvikkeita kompaktissa tilassa kivenheiton päässä kotoa.

Mihin ihmeeseen kaikki tuotettu tavara lopulta mahtuu?