Malli koki käsittelyssäni tietysti muutamia muutoksia, lisäsin muun muassa latvialaiset kierreraidat ja vähän muitakin mausteita ranteeseen. Ensimmäiset lapaset neuloin jossain kummassa mielenhäiriössä peräti 4 mm puikoilla, ja niistä tuli omaan makuuni turhan löperöt. Virheitäkin onnistuin upottamaan mukaan omiksi ja muiden tarpeiksi, ja peukalot ovat suhteettoman väljät. Onneksi lasten teini-ikäinen serkkupoika kelpuutti nämä ensi talveksi itselleen käyttöön, joten ihan turhaa työtä ei tullut tehtyä.
Toisen parin neuloin 3,5 mm puikoilla ja korjasin kaikki ensimmäisessä parissa häirinneet asiat, joten tästä kakkosparista tuli ihan kelvollinen. Mikä parasta, molemmat langat kuluivat siihen pisteeseen, että saatoin neuloa loput jämät vaakapeittotilkkuihin. Eikä kuluneen heinäkuun aikana tuntunut yhtään tyhmälle neuloa paksuja villalapasia, sen verran vilpoisia kelejä oli välillä tarjolla. Ei sillä, että se olisi minua mainittavammin haitannut, minulle kyllä kelpaa keli kuin keli, säädän vain aktiviteettini kulloisellekin kelille sopivaksi. Ja aina on sopiva ilma neuloa, jos ei muuten niin sisällä lämpimässä (tai vaihtoehtoisesti sisällä viileässä).
Kyllä on hienot lapaset!
VastaaPoistaKyl sie saat niin kaunista jälkee aikaan. (:
VastaaPoista