Tour de Sock 2015

Nyt se on alkanut, tämän vuoden Tour de Sock. Tänään, kesäkuun 1. päivänä, Suomen aikaa kello 16.30, rekisteröityneet kilpailijat pääsivät lataamaan ensimmäisen etapin ohjeen, minun suunnittelemani Virrat-sukat!

Melko pian viime kesän Tourin päätyttyä kisan organisoija Sarah otti minuun yhteyttä kysyen, olisiko minulla kiinnostusta suunnitella vuoden 2015 Tourille sukkaohje. Pyyntö tuli minulle täytenä yllätyksenä ja häkeltyneenä mietin hetken, olisiko tehtävä vähän liiankin haasteellinen. Kyselin Sarahilta mahdollisia toiveita sukkamallin suhteen, ja sieltä päästä ehdoteltiin mallia keskipaksulle (sport) sukkalangalle ja varpaista varteen neulottuna. Siitä se sitten lähti. Ensimmäisen koeversion neuloin vaaleanvihreästä Nallesta muistaakseni peräti 2 mm puikoilla.

Perinteisimmistä varpaista varteen neulottavista sukista poiketen tässä mallissa ei ole nauhakavennuskärkeä jäljittelevää aloitusta, vaan pyöreä kärki, joka vastaa anatomialtaan melko pitkälti toiseen suuntaan neulottavaa sädekavennuskärkeä. Syy valintaan oli paitsi visuaalinen myös se, ettei kärki olisi kaikille enemmän sukkia neuloneille ihan se tavallisin ja automaattiohjauksella neulottava.

Sinänsä yksinkertaisessa ja intuitiivisessa, kierretyin silmukoin neulottavassa palmikkokuviossa tapahtuu jotain käytännössä jokaisella kerroksella. Kokeneemmille neulojille siinä ei ole mitään ihmeellistä, mutta aloittelevammat pääsevät kenties opettelemaan palmikonkiertoja ilman palmikkopuikkoa.

Kantapäätä edeltävä kiila on jalkapohjassa, kantapään käännös on pyöreä ja kantalapussa joustinneuleen rytmiä toistava "vahvistus". Jotta neulominen ei kävisi puuduttavan tylsäksi, kiertyy mallineule sukan taakse asti ja samalla sileä vaihtuu joustinneuleeseen. Tuo silmukoiden vaeltaminen edestä taakse tietää sitä, että sukat kaksi kerrallaan neulovilla on pientä askartelua silmukoiden siirtämisessä muutamalla kerroksella. Nallea näihin S-kokoisiin sukkiin kului noin 80 grammaa.

Koska kyse oli kisaohjeesta, päätin sarjoittaa malliin kaksi isompaakin kokoa. M-koon testineuloin itse semisolidista turkoosista Handun paksusta perussukkalangasta vastaamaan kengänkokoa 40. Vaikka Handun ja Nallen juoksevuus on samaa suuruusluokkaa, kävi tälläkin kertaa niin, että käsinvärjättyä kului sukkiin suhteessa paljon enemmän - 100 gramman vyyhti ei riittänyt aivan täysimittaisiin sukansuun joustimiin, joten jouduin päättelemään sukat muutama kerros ennen ohjeen mukaista kerrosmäärää.

Kolmaskin eli L-koko ohjeessa on, mutta sitä en itse neulonut. Onneksi kisajärjestäjällä on rinki testineulojia, joiden avulla isoimman koon ohjeesta löytyi aikamoinen virhe kantapääkäännöksestä hyvissä ajoin ennen kisan alkua. Toivottavasti ohje on nyt korjauksien ja täydennyksien jälkeen jokseenkin virheetön.

Nimensä malli sai paitsi siitä, että kuviossa voi nähdä veden virtailua, myös siksi, että olin suunnitteluprosessin aikoihin keikkatöissä Virroilla. Tähän malliin kietoutuukin paljon muistoja alkusyksyltä 2014.

On ollut välillä vaikeaa pitää tämä suunnittelutoimeksianto salassa lähes kaikilta. Tourin lähestyessä alkoi kerääntyä aikamoinen määrä perhosia mahanpohjalle, kun kuhina ensimmäisen etapin speksien ympärillä kiihtyi. Nyt jännittää, minkälaisen vastaanoton malli saa: onko se kenties ihan liian helppo, nopea ja tylsä, ja onko istuvuus ihan sutta ja sekundaa, kun tuo diagonaalinen silmukkajono vähentää etenkin varren elastisuutta jonkin verran. Mutta onhan tämä ihan huikea kokemus päästä seuraamaan sitä, miten jopa sadat neulojat ympäri maailman neulovat yhtä aikaa minun suunnittelemaani sukkamallia!