Kahlittu

Muistaako kukaan näitä sukkia? Koska mallikokeilu sai yllättäen jonkin verran kehuja, ajattelin jatkojalostaa mallia hieman ja kirjoittaa sen ohjeeksi asti. Suomenkielinen ohje tuli moneen kertaan testineulottua, mutta kääntäminen englanniksi kehtuutti poikkeuksellisen paljon. En kuitenkaan nykyään halua julkaista ohjeitani pelkästään suomeksi, kun kerran ulkomaanelävätkin ovat innostuneet mallieni neulomisesta. Niinpä meni luvattoman kauan, ennen kuin sain sain Kahlittu-ohjeen julkiseen jakoon.

Ensimmäisen parin uudella versiolla tein Perus-Puffasta värissä Viheriö sekä pienistä nöttösistä tummanvihreää Cascade Heritage 150:a ja luonnonvalkoista Opal 6-fachia. Puffa päätyi haltuuni, kun värjäri kysyi, haluaisinko testata hänen sport-vahvuista sukkalankaansa. Lupauduin hommaan, ja lupasin lähettää valmiit sukat värjärille itselleen. Tässä uudemmassa versiossa jalkaterän päällä toisiaan kohti kulkevat silmukkajonot ovat selvästi enemmän erillään toisistaan kuin alkuperäisversiossa, ja kärjessä on sädekavennuksen sijaan leveä nauhakavennus. Näitä sukkia neuloessani tein saman havainnon kuin joskus aikaisemminkin: käsinvärjätyt sport-sukkalangat ovat selvästi muhkeamman oloisia kuin vastaavat teolliset langat, ja niiden langankulutuskin on suurempaa. Onneksi värjärillä on pieni numeron 36 jalka, joten langan loppumisesta ei sentään tarvinnut huolehtia.

Kuvausrekvisiitaksikin piti neuloa sukat, sillä Puffa-sukista tuli sen verran pienet, etten halunnut venytellä niitä omissa jaloissa sukkia kuvatessa. Kaivelin siis varastoistani hiilenharmaan Nallen ja luonnonvalkoista TeeTee Pallasta ja ryhdyin tuumasta toimeen.

Lopulliseen versioon käytin vain kahta väriä kolmen sijaan. Kivathan näistä tuli, vaan lahjoituksena minulle päätynyt Nalle oli taas vaihteeksi jotain karheanpörheää lirua. Näin jälkikäteen mietin, minne nämä nimenomaiset sukat laitoinkaan, ehkäpä Joulupuu-keräykseen? Minun hallussani ne ajoivat juuri sen asiansa kuin pitikin: sain siedettävät mallikuvat ohjeeseen liitettäväksi ja nyt voin vain toivoa, että ohje ilahduttaa mahdollisimman monia neulojia niin Suomessa kuin maailmallakin.