Viikinkipöllöt

Kun ensimmäisen kerran näin Viking Ugla -sukkaohjeen, tiesin heti pöllöhullun esikoisen innostuvan. Hetken aikaa pyörittelin erilaisia värivaihtoehtoja, mutta kun neulojatovereilta saatua lankakaupan lahjakorttia vihdoin käyttäessäni törmäsin Regian harmaakirjavaan Allround coloriin, värit loksahtivat välittömästi kohdilleen.

Neuloin sukansuun joustimen ja kärjen 1,5 mm puikolla ja kirjoneuleosat sekä kantapään 2,25 mm puikolla. Aluksi pelkäsin sukista tulevan hurjan suuret, olihan aloitussilmukkamäärä peräti 78 ja käsialani löysä. Sukan varret ovat kuitenkin varsin pitkät ja nilkkaan tultaessa silmukat vähenevät 70:ään, joten melko napakasti neuloen sain oikein oivallisen kokoiset sukat. Sen verran poikkesin alkuperäisestä ohjeesta, että tein kiilakavennukset joka kolmas kerros joka toisen sijaan, jotta sain riittävästi tilaa rintavammankin jalan sujahtaa melko joustamattomaan kirjoneulesukkaan. Kärkikavennuksetkin tein oman maun mukaan nauhakavennuksena niin, että aluksi kavennuksia on joka toinen kerros ja lopuksi joka kerros.

Varren takana on samanlainen pöllö kuin edessä ja kantapään vahvistettu neule jatkaa kirjoneuleen pystyraidallista linjaa hienosti. Kontrastiväriksi valittu hyvin haaleankeltainen / luonnonvalkoinen Fabel passasi harmaaseen juuri niin hyvin kuin alunperin kuvittelinkin. Sukista tuli muuten itselleni taas kerran numeron-pari liian isot, eli esikoiselle juuri passelit. Onneksi lapsi halusi ottaa sukat käyttöön heti, sillä ensi talvena nämä ovat luultavasti hänelle jo liian pienet.

Malli vaati neuloessa tavallista enemmän seuraamista, sillä siinä ei ollut mitään ulkoa opittavaa mallikertaa. En yleensä käytä minkäänlaisia kaavioseuraimia, mutta tällä kertaa huomasin sellaisesta olevan hyötyä. Omistin kyllä kahdesta magneettilituskasta muodostuvan seuraimen, mutta sen siirtäminen on harvinaisen rasittavaa, joten värkkäsin itselleni kätevämmän tee-se-itse -version:

Päällystin siis kopiopaperisuikaleen molemmin puolin kontaktimuovilla ja leikkasin siihen paperileikkurilla (mattoveitsikin olisi käynyt hommaan yhtä hyvin) viillon suunnillen A4-arkin leveyden mitalta. Toinenkin viilto tuossa on, joten kaavion voi tarvittaessa pujottaa kulkemaan seuraimen alalaidan alitse ja kaavio pysyy jämäkämmin paikoillaan. Itse tykkään käyttää seurainta niin, että näen aikaisempien kerrosten kuviot ja seuraavaksi neulottava kerros on tuossa viiltoaukon reunassa.

Tämä yksinkertainen kaavioseurain oli sen verran toimiva, että taidan tehdä seuraavan version vähän jämäkämmästä materiaalista, vaikkapa pahvista. Eipähän nuo vastaavalla idealla toimivat kaupallisetkaan seuraimet maltaita maksa, mutta miksi maksaa mitään, jos itse saa tehtyä riittävän hyvän version kotoa löytyvistä jämämateriaaleista...