Kassimania

Kesän perinteiset käsityöaktiviteetit - virkkaaminen ja ompeleminen - ovat loistaneet poissaolollaan kuluneena kesänä. Vaan jo aikaisemmin esitelty kaksipuoleinen kääntökassi avasi lopulta kaikki padot.

Kirpputorilta löysin isokukkaisen Finlaysonin pesulapulla varustetun sivuverhon ja beigekiekuraiset paneeliverhot. Tästä kombinaatiosta ompelin ensin kassin Hopeasäikeen Pirren ilahdutuspakettiin (tosin niin, että näkyvimmällä paikalla oli punainen ja oranssi kukka punaisen ja keltaisen sijaan) ja lopulta myös ihan muuten vaan, koska kuosi kohdistuu niin mainiosti juuri tähän kassimalliin.

Rinkulakuosinen kangas on vanhempaa kirpputorisatoa, vihreäkiekurainen vuori tämänkesäistä. Tuota päällikangasta olen hillonnut vuositolkulla, vuosi sitten taisin raaskia ommella siitä yhden kassin. Nyt totesin, että kankaita tulee ja kankaita menee, turha niitä on säilytellä odottamassa aina vain parempaa käyttökohdetta.

Tänä kesänä nappasin (muistaakseni) SPR:n Kontin Tuunaustorilta tämän kassin kuosikankaan, pieni verho lie ollut sekin. Vuorina jokunen kesä sitten naapurilta saatua pellavaa, jota oli juuri sopiva palanen tähän nimenomaiseen kassiin.

Ruskea-turkoosi kangas on jo esiintynyt aikaisemmin projektipusseissa muutamaan otteeseen, tällä kertaa Tiinan verhosta tuli kauppakassi yhdessä beigekiekurapuuvillan kanssa. Vielä tuota kangasta riittää, pitää vaan pikkuhiljaa ryhtyä täsmäilemään, miten lopun kankaan saisi käytettyä mahdollisimman hyödyllisesti.

Naapurin joskus aikaa sitten lahjoittamasta Ikean puuvillasta tuli kaksi lähes samanlaista kassia. Kuvassa vuorina on omien arkistojen paksuhkoa beigeä puuvillaa (second hand -ostosten mukana tullutta sekin), toisessa vastaavassa kankaassa vuori on vaaleanharmaata popliinikangasta, luultavasti samasta hankintaerästä kuin kuvan kassinkin vuorikangas.

Lisää naapurin lahjoittamaa ikealaista puuvillaa, tällä kertaa sekä päällisenä että vuorina. Kummatkin kangaspalat olivat sen verran pieniä, että sankojen juureen oli tehtävä saumat, mutta eipä tuo mitenkään erityisesti pistä silmään.

... ja tämähän oli vasta ensimmäinen kassipostaus. Ihan noin vain varoituksena kerrottakoon.

P.S. Ompelin minä Pirrelle myös pienen tarvikepussukan:

Haastoin itseni kokeilemaan pitkästä aikaa vetoketjun ompelua pyöreän kappaleen reunaan. Tämä versio on kaiken lisäksi vuoritettu, joten haastetta riitti kiitettävästi. Vetoketjun toiseen päähän ompelin lenkin, johon laitoin avainrinkulan, ja koristeeksi virkkasin mysteeripuuvillasta pyörylän 201 ideaa pieniin ja suuriin virkkaustöihin -kirjasta. Siinäpä taisi ollakin tämän kesän ainoa varsinainen virkkaustyö ellei paria satunnaista pikkupöllöä lasketa mukaan.