Pidän joulusta, mutta vihaan joulustressiä, niinpä valmistaudun jouluun pitkin vuotta. Tänä vuonna viimeinen varsinainen käsin tehty joululahja oli valmiina jo elo-syyskuussa, joten sen jälkeen olen tehnyt joulua sydämeeni paitsi neulomalla sukkia Joulusukat 2010 -keräykseen, myös virkkaamalla kuusenkoristeita.
Piparit ovat tuttu juttu parin vuoden takaa, tänä vuonna virkkasin tosin pienempiä (halkaisija noin 6 cm) ja kevyempiä versioita Araucanía Ranco Solidin ja Novitan Chenillen jämistä 3 mm koukulla. Noin 20 grammasta sukkalankaa sai 11 piparia, jotka menevät joulumuistamisena anoppilamummolaan. Näihin pipareihin, kuten seuraavaksi esiteltäviin sydänkoristeisiinkin, kirjoitin myös ohjeet. Lankaa mutkalle -blogin Inkeri testivirkkasi ohjeet ja antoi ihanan perusteellista palautetta, siitä iso kiitos Inkerille!
Olen etsiskellyt mieluista virkatun sydämen mallia jo aika pitkään, mutta kyllästyttyäni etsimiseen päätin suunnitella sellaisen itse. Tämä on samaa kokoluokkaa kuin pipari, punainen lanka on luultavasi jotakin ohuehkoa sukkalankaa ja koukkukin oli sama 3 mm kuin piparivirkkuussa. Olen oikeastaan aika tyytyväinen lopputulokseen, tosin pahoittelen kuvan heikkoa laatua. Pimeän vuodenajan kuvausolosuhteet eivät imartele laiskan kuvaajan vähäisiä kykyjä.
Toiseen evoluutioversioon virkkasin reunoihin kiinteitten silmukoiden sijaan rapuvirkkausta, joka jää mukavasti näkymään valkoisen reunuksen ulkopuolelle. Valitut jämälangat riittivät 17 sydämeen, joista suurin osa lähtee joulukortin osana niille, joita ylipäänsä haluan kortilla muistaa jouluisin. En ole pahoillani, jos ylimääräisiäkin jää, sillä nämä ovat mukavia pikkumuistamisia tilanteisiin, joihin ei ole osannut tai muistanut varautua etukäteen.
Nyt olen siis virkannut joulukortteihin pipareita, lumihiutaleita ja sydämiä - mitähän keksisin ensi vuonna?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti