Muistan lapsena pitäneeni erityisesti pitkätukkaisten nukkien hiusten selvittelystä. Itselläni näitä nukkeja (ml. barbiet) ei juurikaan ollut, joten tyydytin kampaajaviettiäni kavereiden luona. Ilmeisesti nukeilla tuli leikittyä liian vähän, sillä viime vuosina minulle on kehittynyt vietti pelastaa kirpputoreilta edullisia takkutukkabarbeja. Vieno tuli puhtaasti sovitusnukeksi, sen jälkeen piti hankkia myös uudemman vartalomallin barbie ja pari-kolme lahjaksi tarkoitettua. Vaan eihän se siihen jäänyt, tietenkään. Millä ihmeellä minä enää perustelen sitä, että varastossani on aika liian monta muotinukkea. Viimeisin laskutoimitus kertoi niitä olevan kahdeksan. Vähän jo hävettää, vaikka kolme niistä lähteekin tulevana jouluna pikkutytöille lahjaksi toivottavasti uusien vaatteiden kera.
Numero seitsemän löytyi kesän rentoutusviikonloppuna SPR:n Kontista Joensuusta. Hinta (3 €) oli kipurajan tuolla puolen, mutta en voinut vastustaa nuken tummaa hipiää enkä visiota uudelleen kunnostetusta, kiharasta tukasta. Lähtökohta Wendyksi ristimälläni nukella oli tämä:
Kihara rasta, joka muuttui kammattuna tutuksi epämääräiseksi pörröksi. Pahoittelut nakukuvasta, Wendy oli jo matkalla kuumavesikäsittelyyn.
Pörrö silisi kiehuvassa vedessä kammattuna odotetusti, minkä jälkeen jatkoin tarmokkaasti uudelleen kihartamisen pariin:
Pyörittelin sopivat osiot kierteelle ja kiinnitin ne pussinsulkijoilla. Sen jälkeen upotin koko nukenpään kupilliseen kiehuvaa vettä ja jätin nuken siihen yön yli, kunnes vesi oli jäähtynyt. Sen jälkeen pitikin odotella pari vuorokautta tukan kuivumista ennen kuin avasin sykkyrät varovasti ja erottelin suortuvia sukkapuikolla. Lopputulos oli varsin tyydyttävä:
Edestä. Mekko ei ole omaa käsialaa, vaan aikaisemmin kirpparilta löytämäni barbien valmisvaate.
Takaa. Sykeröjen avaamisen jälkeen olisi kannattanut leikata rispaantuneet latvat pois ennen suortuvien erottelua, jotta lopputulos olisi ollut vielä siistimpi. Tästä kokemuksesta rohkaistuneena tekisi mieleni kokeilla loivempienkin kiharoiden tekemistä jollekin toiselle pitkätukalle.
Pari hamostakin on tullut ommeltua barbeille, mutta uuden yläosan puutteessa ne ovat jääneet vielä kuvaamatta. Josko sitä taas joskus neuloisi/virkkaisi jotain miniäkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti