perjantai 14. marraskuuta 2014

Käsiasioita

Kun annoin käsiasioille pikkusormen, se vei koko neulojan. Kaikenlaista kädenlämmitintä pukkaa melkein riesaksi asti. Vaan minkäs teet, kun inspiraatio iskee.


Keksin yhdistää peltimaatuskoista jääneen tummanruskean Frö-villalangan kevään retriitissä minulle lahjoitettuun, puolukoilla värjättyyn Nauravan lampaan Ehta villa -lankaan. Malliksi valikoitui jokin aika sitten Blogistaniaa valloittanut Kupla ja puikkokooksi 3,5 mm. Taisin kerrankin neuloa lapaset aivan ohjeen mukaan alusta loppuun saakka, mikä on yhdenlainen ihme sekin. Langat riittivät sopivasti, vain pienet nöttöset siirtyivät jämäpussiin odottamaan muita samanlaisia rouheita ja lanoliinintuoksuisia lajitovereita.

Kuplista tuli aika kivat, mutta myös isot ja pistelevät. Liottelu pehmensi tuntumaa hieman, mutta kyllä nämä varmasti aluslapasia kaipaavat kaverikseen. Minulla itselläni on jo neulojatoverin neulomat, sopivammankokoiset Kuplat, joten nämä minun neulomani jäävät odottamaan sopivaa lahjoituskohdetta.

Kuplia neuloessani esikoinen ilmoitti, että tarvitsisi uudet lapaset. Vuosi sitten neulomani pöllölapaset olivat kokeneet runsaassa käytössä kovia: valkoinen oli muisto vain, ja olipa lapasiin tullut jo reikäkin. Nyt piti saada jotain punaista, ja aikaisemmin rippilahjaksi neulomani kelttilapasmalli sai osakseen hyväksyvää hyminää. Vain punainen lanka puuttui, mutta kaupastahan sitäkin sai.


Punaisen Paksun pirkkalangan rinnalle nappasin varastosta tummanharmaata Lauri-sukkalankaa. Aloitin 3,25 mm puikoilla vain todetakseni, että turhan napakkaa tulee. Vaihdoin varttimillisen suurempaan, mutta eipä se juuri auttanut. Seuraavaksi kokeiluun 4 mm puikot, ja tulosta alkoi syntyä. Ensimmäisestä versiosta poiketen tein näihin lapasiin varren pystyraidan alkuun ja loppuun kierreraidat, jotka ovat kyllä hitaita tehdä, mutta ovat vaivansa väärtit.


Ensimmäisen lapasen valmistuttua tuntui, että se on vieläkin liian napakka ja nafti. Hätäpäissäni aloitin toisen lapasen peräti 5 mm puikolla, kunnes esikoinen totesi, että alkuperäinen on ihan hyvä, hän haluaakin niukat lapaset. Niinpä palasin takaisin 4-millisiin puikkoihin ja pienen neuloo-purkaa -operoinnin jälkeen sain aikaan lähestulkoon samankokoisen lapasen kuin ensimmäinen. Pirkkalankaa lapaspariin kului 45 g ja sukkalankaa 40 g.

Kastelu rentoutti neulosta aavistuksen, ja lapaset ovat todentotta täsmälleen oikean kokoiset niin minulle kuin esikoisellenikin, jolla on vielä hetken aikaa saman kokoinen käsi kuin minulla. Ensi talveksi pitääkin sitten neuloa reilusti isompaa, venähtihän esiteini pituudessa minun ohitseni jo viime kesänä.

Olin jo ottamassa puikoille kolmansia kelttilapasia, kun sain neulojatoverilta pyynnön neuloa hänelle vihreäsävyiset, aaltokuvioiset kämmekkäät. Kokemuksesta tiesin Mixed Waves Mitts -mallin olevan koukuttavaa neulottavaa, joten otin sen puikoille välittömästi - vihreitä sukkalankajämiähän minulla oli sopivasti omissa varastoissani, mitään ei siis tarvinnut hankkia.


Kämmekkäistä tuli melkein yhtä hienot kuin mitä alunperin ajattelinkin. Neulekäsialani on kuitenkin löystynyt sitten edellisen kerran tämän mallin kanssa, joten puikkokooksi olisi kannattanut valita 2 mm sijaan 1,75 mm. Nyt neulos on vähän turhan rentoa, ja pelkään kämmekkäiden lörpähtävän käytössä. Onneksi huomasin tilanteen peukalopaneelia neuloessani, joten pystyin vielä vaikuttamaan lopputuloksen kokoon vähentämällä peukalopaneelin kerroksia.

Lankoina näissä kämmekkäissä käytin tummanvihreää Fortissima Sockaa (jämä näistä sukista), sammalenvihreää Väinämöistä (jämä näistä sukista), vaaleanvihreää Trekkingiä (jämä näistä sukista) ja tummanvihreää Laine Nylonia (jämä näistä sukista, joissa vaalean vihreä on edellämainittua Trekkingiä). Vain Fortissima Sockaa minun oli jämän loputtua korkattava myös täysi kerä saadakseni kaikki kapeat raidat samalla tummanvihreällä; peukalopaneelit ovat Laine Nylonia.

Toivottavasti kämmekkäät ovat käyttökelpoiset rentoudestaan huolimatta. Annoin niille kuitenkin laatutakuun: mikäli kämmekkäät lörpähtävät käyttökelvottomaan kuntoon, neulon tilalle uudet, kenties vähän erilaiset vihreäsävyiset aaltokämmekkäät.

5 kommenttia:

  1. Molemmat hienot, mutta kämmekkäät kivan erikoiset. Täytyykin mennä kurkkaamaan malli, kiitos vinkistä!

    VastaaPoista
  2. Nuo kämmekkäät on aivan kertakaikkiaan ihanat!

    VastaaPoista
  3. Ihania neuleita! Kuplien väriyhdistelmä on uskomattoman herkullinen, puolukalla värjätty lanka myös kutkuttele kiehtovat (google kutsuu!).

    Kelttilapasetkin näyttävät niiiiiin ihanilta. Voi, kun osaisi itsekin tehdä jotain noin kaunista. Vähän tahtoo itsellä olla kirjoneuleessa ongelmia, ei tule millään tasaista jälkeä, joten pitää aina vain ihailla ihmisiä, jotka osaavat neuloa kaunista ja tasaista kirjoneuletta. :)

    VastaaPoista
  4. Kauniita käsiasioita, myös edellisen postauksen!

    VastaaPoista