Heti kun näin ensimmäiset kuvat Aragorn-mallilla neulotuista sukista, tiesin haluavani joskus neuloa itselleni sellaiset. Sukkasadon myötä sain viimein sukanneulontaintoni takaisin ja samalla organisoiduin listaamaan ne mallit, joita olin suunnitellut jo pitkään neulovani olemassa olevista langoista. Niin syntyi Lähes Täydelliset Aragornit.
Langaksi valikoitui Garnstudion DROPS Fabel kauniissa tummahkossa punaisen sävyssä. Löysän käsialani tuntien käytin 2 mm puikkoa ja päädyin aloittamaan ohjeen suurimmalla silmukkamäärällä. Kokeilin ohjeessa ollutta joustavaa aloitusta, mutta en pitänyt sen ulkonäöstä, joten ensimmäisen poikkeuksen ohjeeseen tein heti silmukoiden luontivaiheessa. Lopulta loin silmukat ristikkäin niin, että nurjien silmukoiden kohdalle silmukka muodostui takakautta tavanomaisen etukautta koukkaamisen sijaan. Näin jo luontireunassa on "oikeita" ja "nurjia" silmukoita.
Toisen kerran poikkesin ohjeesta siinä vaiheessa kun olisi pitänyt neuloa vahvistettu kantapää. En pidä vahvistetusta neuleesta lainkaan enkä ymmärrä sen funktiota kantapään takaosassa; omat sukkani kuluvat ensimmäisenä päkiästä ja sen jälkeen kantapohjasta, ei koskaan kantapään takaa. Niinpä jatkoin itsepäisesti takaosan joustinneulemallia vahvistetun neuleen sijaan. Tavallinen joustinneule on joustavampaa ja samoilla kerrosmäärillä syntyy korkeampi kappale, joten vaikka minulla on melko rintava jalka, saatoin seurata kiilalisäyksissä normaalin/matalan jalkaprofiilin mallia.
Tällä kertaa jaksoin lukea ohjetta riittävän tarkkaan ja jopa katsoa suositellun "opetusvideon" wrap and turn -tekniikasta, joten vihdoin ja viimein tulin opetelleeksi siistin tavan tehdä lyhennettyjä kerroksia. Aivan samaa mieltä ohjeen kanssa en sen sijaan ollut kantapohjan kavennusten suunnasta, joten tein ne kyllä samoihin paikkoihin, mutta oman mieleni mukaan.
Lopputulos on kertakaikkiaan ihastuttava, vaikka sukista tulikin aavistuksen löysät omaan makuuni; ehkä sittenkin olisin voinut aloittaa M-koon silmukkamäärillä. Niin mieluiset näistä sukista kuitenkin tuli, että taidan pitää ne ihan itse, vaikka hetken harkitsinkin sukkien lahjoittamista jollekulle hieman isompijalkaiselle.
Voi olla, etteivät nämä ole viimeiset Aragornit, jotka neulon. Jonossani on tosin sitä ennen vielä muutama malli, jotka on päästävä neulomaan ennen uusintakierroksia. Mutta kylläpä onkin mukavaa välillä neuloa jotakin todella kaunista (harmi, etteivät taitoni, välineeni, intoni ja näkemykseni riitä kuvaamaan näitäkään sukkia niiden ansaitsemalla tavalla).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti