Vaikka Napit puuttuu -blogin Tiina oli ensimmäinen haasteeseeni tarttunut, valmistui Menninkäisen Merjan lahjus ensin. Kävin kurkkimassa Merjan blogia ja huomasin hänen saaneen uuden upeanvihreän Marimekon kapan keittiöönsä - ja siitä se ajatus sitten lähti.
Omenasadon kypsyessä puissa päätin virkata Merjan keittiöön kestäviä ja pestäviäkin omenoita Amigurumi Apples -ohjeella ihanaisen pirteänvihreästä puuvillalangasta, joka oli jo tovin odottanut sopivaa käyttökohdetta. Jäin totaalisesti koukkuun ja niin syntyi kokonainen kulhollinen omppuja:
Punainen lanka on SYTinä saatua Steinbach Wolle -puuvillalankaa, jota kului yhteen omenaan 3 mm koukulla virkaten 10 g; ohuempaa vihreää mysteeripuuvillaa kului samalla koukulla vain 5 g. Ompun malli on minusta poikkeuksellisen onnistunut, se on alaosastaan hieman yläosaa kapeampi ja pohjaan syntyy aidonoloinen kantakuoppa, jonka ansiosta omena pysyy tarvittaessa kätevästi pystyssä.
Kattauskorin virkkasin 4 mm koukulla kaksinkertaisesta hahtuvalangasta ja huovutin 60 asteen pesussa tavallisen pyykin mukana. Nämä omenat soveltuvat paitsi koristeiksi, myös neulatyynyiksi, stressileluiksi, lasten kauppaleikkeihin tai vaikkapa muuten vaan heiteltäviksi pehmopalloina. Irtoavia osia ei ole ja vanutäytteensä ansiosta omput ovat sen verran pehmeitä, ettei niillä kovin suurta vahinkoa saa aikaan. Pesuakaan nämä omput eivät säikähtäne, onhan täytevanu vanhan pesunkestävän tyynyn sisuksista peräisin.
Kirjoitin mukaan vielä oman lempiomenapiirakkani ohjeen ja jäin jännittämään, aiheutinko enemmän iloa vai pettymystä jokseenkin höpsöllä lahjallani... Helpotus oli aikamoinen, kun Merja tuntui tykkäävän paketistaan!
Tuostahan pitäisi kuka vain! Sen piirakan suhteen voi olla toinen juttu, minä kun en saa kananmunaa syödä ja se taikina voi sisältää sitä.
VastaaPoista