Tuhlasin toisen Zitron Kokonin kierrepipokokeiluun.
Avoin aloitus onnistui ja sain silmukoitua alun ja lopun silmukat huomaamattomasti (= saumattomasti) yhteen, mutta muuten tästä versiosta tuli huonompi kuin ensimmäisestä. Kokeilin päälaella reilummin lyhennettyjä kerroksia, mikä ikävä kyllä näkyy, vaikkei olisi tarkoitus - ei tosin tässä kuvassa, mutta päässä sitäkin enemmän. Reunan lyhennykset tein myös eri tekniikalla kuin edellisessä, sinänsä reunasta tuli siistimpi, mutta i-cordista aavistuksen liian löysä. Mikäli aion tästä mallista ohjeen kirjoittaa, olisi se vielä kerran testineulottava vaikkapa villalangasta. Piponneulontainto on kuitenkin viimein laantunut, joten nähtäväksi jää, jaksanko määräajan puitteissa yrittääkään.
Esikoinen on venähtänyt pituutta siinä määrin, että alkoi olla akuutti pula 140-senttisistä sisähousuista. Koko kaupungista ei tuntunut löytyvän tuon kokoluokan collegehousuja, ei varsinkaan kohtuuhintaan, joten päätin pitkin hampain ommella yhdet itse, kangaskaapista kun löytyi riittävästi yhtä collegekangasta.
(Edit 28.7.2012: tämä kuva on onneksi kadonnut bittiavaruuteen, olivatkin susirumat housut ja jäivät käyttämättä)
Jostain Ottobresta nappasin kaavat, jätin tosin suosiolla taskut ja vyötärönyörin laittamatta. Tuskaista oli, sillä olin päättänyt kerrankin tehdä vyötärönauhan ohjeen mukaan ja ommella kuminauhan kujaan kiinni. Lopputuloksena housuista tuli liiankin väljät ja vyötäröltä melko kankeat, onhan käytetty collegekangas varsin paksua. Sitä paitsi minulla ei tietenkään ollut etäisestikään sopivan väristä ompelulankaa, joten kaikki tikkaukset on tehty havunvihreällä vaikka kangas itsessään on tuollainen harmaaseen taittuva sammalenvihreä.
Ihan heti ei huvita ommella lisää lastenvaatteita. Ylipäänsä vaatteiden ompelu on alkanut tökkiä pahasti, lopputulos kun on aina jotain muuta kuin toivottua. Onneksi pitkän etsinnän tuloksena esikoiselle löytyi kaupastakin parit collegehousut, joten pakkorakoa uudelle ompelusessiolle ei ole.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti