Jokunen pipo

Elo-syyskuun aikana valmistui muiden hommien ohella muutama myssykin, kuinkas muuten.

Koska ensimmäinen Lina oli liian pieni, päädyin ostamaan toisen kerän Novita Windiä ja neulomaan kuvassa oikealla näkyvän version 140 silmukalla. Altocumuluksen esimerkin rohkaisemana päätin neuloa vielä yhden Linan kirpputorilta ostamastani hiekanruskeasta Novita Bambusta 3 mm puikolla ja 140 silmukalla sillä seurauksella, että lanka loppui kesken juuri ennen päälakikavennuksia. Ensialkuun näytti siltä, että Bambu-Lina ufoutuu lopullisesti, sillä kyseistä väriä ei ollut enää perusmarkettien valikoimissa. Tikrun mami kuitenkin kaiveli ystävällisesti lankavarastojaan ja lupasi omasta kerästään tarvittavan pätkän, jahka ehtisimme järjestää ompeluseurat, joten jätin melkein valmiin pipon lepäämään. Ennen kuin ehdimme järjestää käsityöiltamat, löysinkin yllättäen paikallisesta halpahallista oikean väristä Bambua - ja päädyin ostamaan sitä kerralla kaksi kerää, jotta saisin (joskus hamassa tulevaisuudessa) neulottua pipolle kaveriksi myös kaulaliinan.

Tikrun mami tuli vinkanneeksi myös Tiilimuuripiposta. Kun lenkkikaverini lahjoituslankojen mukana oli vajaa kerä tummanpunaista Woolia, päätin etsiä käsiini tummanharmaatakin, jotta saisin esikoisen uuteen ulkoilupukuun sopivan Tiilimuurin aikaiseksi. Eihän sitä tummanharmaata tietenkään löytynyt siihen hätään, joten löysin itseni ostamasta kerän mustaa lankaa.

Pipo on neulottu ohjeen mukaisin silmukoin 3 mm puikolla, lankaa kului muistini mukaan yhteensä 50-60 g. Prosessivaiheessa olin varsin epäileväinen, tekele toi erehdyttävästi mieleen mummopäähineen tai ampiaispesän, mutta lopputulokseen olivat tyytyväisiä niin tekijä kuin pipon 6-vuotias käyttäjäkin. Oikeastaan musta terästääkin mukavasti yleisvaikutelmaa ja löytää kyllä kaverinsa takin mustasta vetoketjusta. Pipon valmistumisen jälkeen esikoinen ei ole muuta päähinettä halunnutkaan, tämä on mahtunut mukavasti myös pyöräilykypärän alle. Ainoa miinus mallissa on runsaat nurjat silmukat, joiden neulominen oli lähes ylivoimaista ylirasittuneella kädellä.

Kuopus on viime aikoina innostunut vauvansa hoitamisesta siinä määrin, että sitä on kuljetettu mukana myös esikoisen eskarihakureissuilla. Minusta vauvanukke oli sen verran säälittävä vähissä vaatteissaan, että päätin neuloa sillekin pipon.

Koko osui nappiin, kun lankana oli Altocumulukselta peritty akryylinen vauvalanka, puikoissa paksuutta 2,5 mm ja silmukka- sekä kerrosmäärät katsottu Ruskovillan hahtuvalankaohjeen 60 cm:n mukaan. Minusta myssy on oikein soma, kuopus sen sijaan pitää enimmäkseen sen repimisestä pois nuken päästä.