Tour-de-Sock: viides etappi

Sukkakisan viides etappi alkoi minun kannaltani suotuisaan aikaan, 10.7. klo 17 Suomen aikaa. Olin hiljalleen kypsytellyt ajatusta yöneulomisesta, ja ilmoitin hyvissä ajoin muulle perheelle, etten olisi torstai-iltana käytettävissä yhteisiin aktiviteetteihin. Arch-Nemesis -ohjeen nähtyäni tuumasin, että maratonneulonta voisi olla ihan varteenotettava vaihtoehto. Hetken arvoin lankoja, arvelinhan tarvitsevani vaaleahkon langan yön pimeimpiä tunteja ajatellen, ja lopulta päätin raaskia käyttää paikallisten neulojien jouluvaihdossa saamani Louhittaren Luolan omenanvihreän Väinämöisen näihin sukkiin. Puikoksi valikoitui tämänhetkinen ehdoton suosikkini, Hiya Hiyan teräksinen 1,75 mm pyöröpuikko pituudeltaan 80 cm.

Arch-Nemesis on malli, jossa tapahtuu melkein koko ajan jotakin. Toisaalta mallineuleen oppii nopeasti ulkoa, ja hyvin kirjoitettu ohje tukee loogisesti etenevää rakennetta. Pitsi-palmikkokuvio on omaan makuuni ehkä hieman levottoman näköinen, mutta ei häiritsevästi.

Parasta tässä sukkamallissa on terän "arch shape" ja se, miten sitä hyödynnetään palmikkokuvion lopetuksessa. Jalkapohjassa tehtävät lisäykset ja etuosan kavennuslinja saavat aikaan sen, että neuleen suunta on osassa terää diagonaalinen. Tällainen rakenne sopii minun jalkojeni anatomialle erinomaisesti: sukat istuvat terästä melkein kuin toinen iho. Neuloin sukat minimimittaan, joten ne ovat kaikin puolin napakat, puikkotuoreina melkein liiankin pienet - eli juuri sellaiset, kuin villasukkien tuleekin olla.

Tämän Omppu-Väiskin neuletuntuma oli selvästi pehmeämpi kuin aikaisemmin neulomieni Sammalen ja Viljan, jotka olivat reilusti vanhempaa vuosikertaa. Pääsin neulomisessa pitkästä aikaa hyvään flow-tilaan, ja kun sekä kädet että selkä tuntuivat kestävän vain lyhyesti tauotettua maratonneulontaa, tein sukat valmiiksi melkein yhdeltä istumalta. Aktiivista neulonta-aikaa käytin vajaat 10 h, ja pääsin kuvaamaan sukat raportointia varten noin klo 3.20, juuri ennen virallista auringonnousuaikaa.

Oli hienoa toteuttaa haave läpi yön neulomisesta. Pilvetön kesäyö on taianomainen, huumaannun valoisien öiden viileänkosteasta tuoksusta ja lempeästä valosta. Tällä kertaa kesäyö ja neuleflow siivittivät minut peräti etappivoittoon saakka.