Adirondack, kahden päivän huivi

Viime vuoden puolella tulin napanneeksi kaksi kerää Rowanin kid classicia paikallisten neulojien käsityövaihtolaatikosta. Alunperin kaavailin neulovani langoista kaulurin, mutta mikään malli ei alkanut inspiroida tarpeeksi. Joululomalla satuin kysymään kälyltä, tulisiko hänellä käytettyä saman tyyppisiä pitkiä, kapeita huiveja kuin mitä minä käytän ja joita hän oli ihaillut. Vastauksen oltua myönteinen ryhdyin sopivan mallin metsästykseen. Löytyi Adirondack, jonka lisäsin Ravelryn toivelistalle. Ohjeen kerrottiin kuluttavan noin 370 m worsted-paksuista lankaa, joten arvelin, ettei kid classicin 280 m riittäisi, vaikka lanka olikin ohuempaa ja voisin käyttää ohjeessa suositeltua puikkokokoa selvästi pienempää.

Sitten tuli Mii ja ratkaisi pulmani antamalla minulle maksullisen huiviohjeen lahjaksi, ihan noin vain, ilman mitään sen suurempaa syytä kuin se, että kuulemma ansaitsin joskus jotain itsellenikin. Olin kovin liikuttunut ja otettu kauniista sanoista ja tietysti myös saamastani ohjeesta. En voinut muuta kuin ottaa riskin ja aloittaa neulomisen. Päädyin 5 mm puikkoon arvellen, että pääsen sillä riittävän pitkälle, jotta voin langan mahdollisesti loppuessa kesken soveltaa lopun omalla tyylillä. Vaan lanka riitti juuri ja juuri, yli jäi ehkä metrin pätkä!

Huivi on epäsymmetrinen sirppi, jossa aina oikein -neuleosuuksien väliin tulee lyhennetyin kerroksin neulottavia sileitä kiiloja.Voi miten koukuttava malli olikaan, siitä huolimatta, että ohje oli koostettu mielestäni vaikeaselkoisesti. Tavoistani poiketen jouduin ottamaan esiin kynän ja tekemään säännöllisesti merkintöjä ohjeeseen, jotta pysyin kärryillä, missä olen menossa. Lopulta malli osoittautui varsin loogiseksi, vain ohjeen merkintätavat sotivat omaa logiikkaani vastaan.

Tammikuun alun valo ei suosinut kuvaamista, eikä anna oikeutta langan hillityn helmenharmaalle tyylikkyydelle; ylin kuva on lähinnä totuutta värien puolesta. Sirppimäisen muotonsa ansiosta huivi on kohtuullisen helppo asetella päälle ja variaatiomahdollisuuksiakin on.

Pituus riittää myös huivin solmimiseen tiiviimmin kaulan ympärille. Nähtäväksi jää, onko villan ja kid mohairin sekoitus riittävän kutittamaton kovin tiiviiseen ihokontaktiin, mutta voihan huivia käyttää mainiosti ihan vain kevyemmin hartioille levitettynä.

Melkein tekisi mieli neuloa itsellekin Adirondack nyt, kun olen ymmärtänyt mallin selvän logiikan, tosin langaksi valitsisin jotakin ehkä vielä vähän paksumpaa ja jotain ei-mohairpitoista. Kälylle sen sijaan pitänee neuloa vielä jokin toinen huivi värikkäämmästä langasta, vaikka eiköhän tämäkin sovi ihan hyvin hänen tyyliinsä.