Innostuin elokuun alussa katsomaan Lontoon olympialaisia, vaikka viime vuosina television (ja etenkin urheilun) katsominen on vähentynyt radikaalisti. Muutama yleisurheiluilta ja pari purjehduspäivää vierähtivät huivineuleen parissa.
Little Shells (Ravelry-linkki ilmaisohjeeseen) on neulottu 3 mm puikolla hitusen vajaasta kerästä Schachenmayr SMC Fine Woolia. Alkuperäinen ohje on paksummalle langalle, joten tein reilusti enemmän sileää osuutta ennen reunapitsiä. Koska lankaa näytti riittävän, tein myös reunapitsitoistoja enemmän. Lopulta lankaa jäi päättelykerroksen jälkeen 20 cm, mikä ilahdutti aivan erityisesti (ei jämänöttösiä, mutta toisaalta ei tarvetta ostaa uutta kerääkään muutaman metrin tähden).
Jos huivi neuloutuikin muutamassa päivässä, otti motivoituminen pingotuspuuhaan lähes kuukauden. Olin ajatellut tarvitsevani melko arkisen kaulahuivin mustan nahkatakkini kaveriksi, mutta unohdin alkuperäisen idean ja pingotin huivin apinan raivolla ihan liian isoksi, kaikenlisäksi kovin suurpiirteisesti. Huivin kaareva muoto edesauttaa puettavuutta - mutta en minä tällaisilla keveillä, isohkoilla huiveilla tee oikein mitään.
Onhan huivi kyllä kaunis ja pehmoinen, sitä ei käy kieltäminen. Ja ainahan on mukava saada jokin yksittäinen orpokerä käytettyä tarkasti loppuun. Parasta kuitenkin on, että keksin huiville oivan lahjoituskohteen: eräs kanssaneuloja täytti vuosia, ja päätin yllättää hänet (vähän myöhässä tosin) puskan takaa huivilahjalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti