Lainahöyhenissä

Jotta blogimerkinnät eivät olisi pelkkiä pipoja ja myssyjä toistensa perään, esiteltäköön tässä välissä huivisuunnitteluprojektin toinen kehitysversio. Aloitin huivin neulomisen joskus helmikuun lopulla, mutta huivi-innostus lopahti aivan totaalisesti ja tekele jäi puolitiehen uinumaan yli kuukaudeksi. Huhtikuun alkupuolella päätin haluta eroon niin keskeneräisistä kuin pakkopullaprojekteistakin, ja huivi valmistuikin suuremmitta tuskitta pääsiäispyhinä.

Kuvat ovat taas kerran tuskallisen huonoja, mutta kyllä näistä jonkinlaisen idean kai saa. Ensimmäisen version kömpelöhköä muotoa kehittelin hieman pyöreämpään suuntaan muuttamalla yhden keskuskolmion kahdeksi kapeammaksi. Muutoin yleisilme on sama, yhdessä sektorissa pitsiä ja loput sileää neuletta reunusta lukuunottamatta. Kokoa huiville kertyi reilusti, siipiväli lienee ainakin puolisentoista metriä.

Lankana käytin naapurilta vyötteettä saamaani ruosteenpunaista villalankaa, puikossa oli kokoa 3 mm. Lanka loppui tietenkin kesken, joten puolet reunuksesta on neulottu tummanpunaisella Vilpoisa Villa -jämällä, joka oli niin koostumuksensa, paksuutensa kuin värinsäkin puolesta varastolangoistani ainoa, joka edes jotenkin sopi oranssin pariksi. Lopulta tumma reunus ei näytäkään yhtään hassummalta.

Ensimmäisen huiviversion sileitä osuuksia reunustava pitsi oli onneton pikarääpäisy, jota lähdin kehittelemään eteenpäin. Olen oikeastaan varsin tyytyväinen tähän kakkosversioon. Tässä lähikuvassa oranssin langan kaunis, elävä väri toistuu melko totuudenmukaisena.

Toisen sivusektorin pitsi on aivan sama kuin ensimmäisessä versiossa. Reunasektorit ovat muodoiltaan identtiset, joten runsaamman pitsin ystävä voi korvata myös toisen reunan sileän täyspitsillä - tai päinvastoin.

Mallailin huivia monella eri tavalla itselleni, mutta käytännössä jouduin tyytymään taas vaateripustimeen ja untuvatakkiin. Ajattelin kyllä, että elävän kuvausmallin päälle puettuna tästä saisi stailattua varsin kivoja kuvia. Huivista on jo jonkinlainen ohjeen raakaversio kirjoitettuna ja lankasponsori saatuna, joten kyllä tästä vielä (ilmainen) ohje jakoon tulee. Tavoitteeksi voisi ottaa viimeistään ensi syksyn Ullan, vai mitä? Malli on edelleen virallista nimeä vailla, joten otan kiitollisena vastaan (lähinnä suomenkielisiä) nimiehdotuksia. Mikäli jokin nimiehdotus johtaa joko suoraan tai välillisesti huivin nimeämiseen, lupaan palkita nimiehdotuksen tekijän myöhemmin sovittavalla tavalla.

Tämä kakkostestiversio mennee joka tapauksessa ylioppilaslahjaksi ystäväperheen keskimmäiselle, jonka värimaailmaan uskon ruosteenpunaisen/-oranssin sopivan oikein mainiosti.