Kun Ravelryn Kahelit-keskusteluryhmässä viritettiin pienen budjetin aurinkoista käsityövaihtoa varsin väljällä aikataululla, päätin melko pitkään harkittuani lähteä mukaan. Vaihdon budjetti oli 15 €, mikä madalsi kynnystä osallistua, sillä kukaan ei voi venyä mahdottomiin noin pienellä budjetilla (vähemmän paineita) ja toisaalta vaikkei onnistuisikaan miellyttämään pariaan, kukaan ei putoaisi kovin korkealta (entistä vähemmän paineita).
Minun parikseni osui Norjassa asuva kanssakaheli, joka ilmoitti pitävänsä erityisesti merinovillalangoista, mutta joka ei toisaalta halunnut saada paketissa mitään syötävää tai juotavaa. Lempivärit oli määritelty jokseenkin niukasti, ja vaikka yritin tehdä salapoliisityötä hänen bloginsa (uinunut jo jokusen vuoden) ja Ravelryn (lankastash, projektit ja keskustelut) avulla, jäin aika epävarmaksi parini todellisesta mausta. Niinpä päätin lähteä rakentelemaan pakettia Suomen, suomalaisuuden ja aurinkoisen kesän ympärille.
Ensimmäisenä innostuin väkertelemään ihan kahelin kortin.
Kaikki lähti Anni Nykäsen Mummo-sarjakuvista. Nappasin neulovan Mummon ja harrastin kuvankäsittelyä, jossa muutin Mummo-tekstin vaihtoparini nimimerkiksi. Printtasin muokatun kuvan ja värittelin sitä parhaan taitoni mukaan puuvärikynillä. Neuleeksi Mummo sai Lai-la-lai Yarnzin Sock-langasta 2 mm puikoilla aloitetun kaulahuivintekeleen, johon neulomisen jälkeen vaihdoin puiset cocktailtikut ennen korttiin liimaamista. Kun vasen yläkulma näytti kovin autiolta, virkkasin ohuesta puuvillalangasta 1,00 mm koukulla pienet sydämet. Kortin taakse printtasin tekstin "Memmu vartoo / se nauraa, se kutoo ja purkaa / villaa ja puuvillaa... / ... vaihtopaketti on tullut kotiin!", jonka voi laulella Pojun "Poika saunoo" -sävelellä. Kortissa suomalaisuutta edustavat siis paitsi suomalainen sarjakuva ja suomalaisvärjärin lanka, myös kaiut Suomen jääkiekkomaajoukkueen MM-kullasta vuoden takaa. Kesää ja yhtä parini lempiväriä edustaa puolestaan korttipohjan ja Mummon neuleen vihreä.
Paketin aurinkoiseksi osaksi muodostui kirpputorilta löytämästäni Maija Isolan Kivet-marimekkokankaasta ommeltu reilun kokoinen projektipussi. Kuva ei tee oikeutta keltaisen hehkulle, jota voisi kuvata jopa räikeäksi. Vuorina pussissa on valkoista kierrätyslakanaa.
Parini oli ilmoittanut yhdeksi lempiväreistään sinisen ilman sen tarkempia määreitä sävystä. Halusin pakettiin mukaan suomalaisen värjääjän merinovillalankaa ja päädyinkin Hopeasäie Merinoon, jota hankintahetkellä oli saatavissa vain kahta eri sinisen sävyä. Parini Ravelry-lankastashissa oli useampaakin turkoosia lankaa, joten otin riskin ja tilasin Villavyyhdistä kuvan Pyhäjärvi-värisen hehkuvan turkoosin vyyhdin. Ihan alunperin olin kaavaillut hieman hillitympää väriä, mutta koska Hopeasäie Merino oli kaikilta muilta osin täydellinen valinta parini makua ja paketin teemaa ajatellen, päätin turkoosin edustavan myös kesätaivasta.
Koska vaihtobudjettini meni kokonaisuudessaan lankaan, täydensin pakettia projektipussin lisäksi muilla itselleni ilmaisilla osilla. Hiiri-neulatyynyn neuloin Mari-Liisa Varilan Waste yarn hedgehog -ohjetta mukaillen jämävillalangasta, kaksi silmukkamerkkiä ovat Tikrunmamin käsialaa ja ne ovat jääneet minulla kokonaan muiden silmukkamerkkien jalkoihin, ja takuukaheli Muista muata -pinssi on ilmaislöytö Aivot narikasta -promotapahtumasta.
Postitin paketin köyhäilyn merkeissä kierrätyspahvilaatikossa, joka oli koristeltu muutamalla kierrätyslahjapaperista revityllä auringolla. Yhtä lailla köyhäilyn hengen mukaisesti paketti lähti Economy-luokassa ja Suomi-teemaan sopivasti postimerkeissä oli vaakunaleijonia. Jos projektipussin ja langan värit eivät osuneetkaan parin toiveisiin, niin mielestäni muilta osin paketista tuli alkuperäisen aurinkoisen köyhäilyn idean mukainen; Suomi-teema tuli bonuksena muistuttamaan expatia entisestä kotimaastaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti