Tein kesäkuun lopussa lankainventaarion, joka paljasti minun omistavan hieman yli 6 kg lankaa, joista puolet oli kasvikuituja. Ilmankos kesällä neulotuttaa ja virkkuuttaa puuvillaa ja bambua. Kun kutakin lankaa on vain yksikkökeriä, helpointa on jatkaa sytomyssyjen tehtailua. Pyydän jo tässä vaiheessa anteeksi niiltä, jotka alkavat olla kurkkuaan myöten täynnä päähinepostauksiani, nämä kun eivät tähän(kään) jääne.
KesäYön Hulluttelussa bongasin Shell Brimmed Clochen mallin. Ensimmäinen kokeilu epäonnistui, mutta periksi en antanut.
Ensimmäisestä kokeilusta viisastuneena valitsin seuraavaan joulunpunaisen Mandarin Classicin ja 4 mm koukun. Päälaen lisäykset tein ohjeesta poiketen niin, että ensimmäisillä viidellä kerroksella pylväät lisääntyivät 12:lla ja vasta 6. ja 7. kerroksilla lisäsin 10 pylvästä. Korkeuttakin taisin virkata yhden kerroksen enemmän ennen simpukkalieriä. Hatusta tulikin oikein sievä ja se joustaa sen verran, että mahtuu pienen lisäksi ainakin keskikokoiseen päähän. Lankaa kului 70 g.
Toinen samanlainen piti saada virkata heti perään. Koska edellisestä hatusta oli jäänyt 30 g lankaa, päätin tehdä koko hatun jämälankaperiaatteella. Aloitin vaaleimmalla punaisella (kenties Tennesseetä?), jatkoin Mandarin Classicilla ja vasta kun nämä kaksi jämää oli käytetty, korkkasin tummanpunaisen Tennesseen saadakseni lierin loppuun saakka. Lopputulos on oikeastaan aika hauska.
Eikä kahta ilman kolmatta. Anna hyvän kiertää -paketissa oli kerä kauniin turkoosia Bommix Bamboota, joka ei olisi yksin riittänyt oikein muuhun kuin lasten neulottuun myssyyn. Sopivan neulemallin puutteessa tartuin virkkuukoukkuun ja tuttuun malliin. Kun turkoosi ei enää riittänyt kokonaiseen simpukkakerrokseen, jatkoin tuntemattomalla lahjoituspuuvillalla, kunnes sekin loppui. Tästä hatusta puuttuu lopulta kaksi simpukkakerrosta, mutta oikein käyttökelpoisen oloinen ja aivan ihastuttavan pehmeä hattu tästä tuli.
Summer Slub Hatin (pdf) virkkasin heti KYHin jälkeen lahjoituksena tulleesta mysteeripuuvillasta 3 mm koukulla. Seurasin ohjetta muutoin orjallisesti, mutta lisäsin korkeutta pari kerrosta. Reuna on sen verran rento, että sen voisi kuvitella nostavansa esimerkiksi jollakin pienellä korulla tai napilla ylös edestä. Pikakokeilulla hattu mahtui ainakin kuopukseni päähän, joten eiköhän tämäkin ihan käyttökelpoinen ole. Ainakin hattu oli mukavaa virkattavaa. Lankaa kului hieman vajaat 60 g.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti