Elonpolkuja

Valon lisääntyminen sai ilmeisesti alitajuntani vakuuttuneeksi siitä, että kevät on sittenkin tulossa - joskus. Ainakin sukkalankalaatikon okrankeltainen Vuorelman Veto kuiskaili niin kutsuvasti haluavansa neuloutua palmikkosukiksi, että pitkä hiljaiselo sukkarintamalla loppui kuin varkain. Palmikkoihin hain inspiraatiota Kauneimmat neulemallit -kirjasta, joskin muokkasin valikoitunutta mallineuletta sopimaan omiin suunnitelmiini. Syntyi Elonpolkuja-sukat:

Varresta aloitettu perussukka on neulottu 2,5 mm puikoilla, varressa silmukoita on 56 ja terässä 54, lankaa kului vajaa vyyhdillinen, ehkäpä noin 90 g. Kärjessä on nauhakavennus, viimeiset 16 silmukkaa on silmukoitu neuloen.

Palmikkokuvio on suunniteltu niin, että se kertautuu kahdesti kerroksellaan, joten palmikoita oli helppo jatkaa kantalapussa aina kavennuksiin saakka. Kantapää on taas kerran pyöreä (ranskalainen), se kun nyt tuntuu istuvan parhaiten omaan jalkaani.

Näiden sukkien palmikot ovat kuin pitkä ihmissuhde: välillä kaksi elämää kietoutuu toisiinsa tiiviimmin vain erkaantuakseen ja kulkeakseen hieman erillään, mutta kuitenkin rinnakkain samaan suuntaan. Niinpä oli loogista antaa sukille nimeksi Elonpolkuja; elo viittaa tässä tapauksessa myös elonkorjuuseen, muistuttaahan sukkien keltainen sävy tuleentunutta viljaa.

Pidin itse lopputuloksesta kovasti enkä näköjään pysty enää tekemään mitään "omasta päästä" ilman, että pohtisin ohjeen kirjoittamisen mielekkyyttä. Niinpä päätin käyttää tätä mallia harjoituskappaleena ja kirjoitin suoraan englanninkielisen ohjeen (pdf) Ravelryyn. Tiedoston pitäisi avautua myös niille, joilla ei ole Ravelryn tunnuksia. Tarvittaessa lupaan kääntää ohjeen myös suomeksi.