Olemme kaivanneet jotakin perheen yhteistä harrastusta. Mies sen keksi hankittuaan jokunen viikko sitten uuden leikkikalun: puhelimen, jossa on GPS. Sille luonnollinen jatkumo on tietysti geokätköily. Innostuin ajatuksesta heti, vaara koukuttua patologisesti kätköilyyn on suuri. Minä näin jo sieluni silmillä meidät perustamassa uutta kätköä miehen synnyinpaikka-kunnalle, joka on vielä aiheen suhteen miehittämätöntä aluetta (sen sijaan omassa syntymäkunnassani, joka on vielä anoppilapitäjääkin pienempi, on jo kolme kätköä) - ja tietysti kätkössä olisi jokin käsin tehty aarre (varsinaiseksi travelbugiksi sitä ei ehkä voine kutsua). Ennen kuin ensimmäistäkään kätköä oli käyty loggaamassa, olin jo tehnyt koeversion aarteesta.
Se on olevinaan (kelluva) avaimenperä, tosin vielä ilman varsinaista avainrengasta. Se on virkattu jämälangoista 2,5 mm koukulla ja sen sisällä on suklaayllätysmunan muovinen sisusmuna. Keltainen muovi paistaa helposti läpi virkkuusta, joten tästä saisi helposti mansikan virkkaamalla kuorensuojuksen punaisesta langasta. Vaikka tällainen ei geokätköön soveltuisikaan, prototyyppi osoitti kuitenkin itse idean toimivaksi. Niinpä virkkasin punaisista jämälangoista joulukuusenkoristeita:
Neljässä lankana Tove (virkkuukoukku edelleen 2,5 mm) ja yhdessä Regia Silk. Tovesta tehdyt kävivät hakemassa huopumista pesukoneessa, vaikkakin virkkuu oli sen verran napakka kuoren päällä, ettei varsinaista kutistumisvaraa ollut paljonkaan. Näihin on tarkoitus lisätä vielä siimaa ripustuslenkiksi. Pallosia olisi voinut koristella kirjomalla, helmin, raidoituksella, ihan miten vain, mutta itse olen yksinkertaisuuden ystävä.
Muutakin jämälankailua on tullut harrastettua, virkkasin nimittäin pari puuvillalankaista pikkukukkaa HenNikselle vaihdossa trikoopaloihin - kukat lähtivät hänen matkaansa melkein suoraan koukulta, joten niitä en kuvannut. Sen sijaan tilaukseen jäänyt "Irlannin ruusu" kirjasta 201 ideaa pieniin ja suurin virkkaustöihin valmistui myöhemmin ja odottaa vielä toimitusta:
Kukasta tuli iso, mutta ei aivan yhtä kolmiulotteinen kuin esikuvansa, johtuneeko paksuhkoista villasekoitelangoista (ohuemmissa jämälangoissa ei ollut enää retrovärejä jäljellä) ja isosta (4 mm) koukusta. Toivottavasti tälle löytyy kuitenkin käyttöä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti