Arctic Dawn - Arktinen aamunkoitto

Alkanut vuosi tuo tullessaan muutoksia neulesuunnittelijan elämääni. Painettu sukkakirja ilmestyy joskus kesällä, mutta jo sitä ennen julkaisen uusia sukkaohjeita - tällä kertaa myös maksullisina.

Miten tähän on tultu, minä kun pitkään vannoin, etten koskaan tule pyytämään killinkiäkään ohjeistani, vaan kirjoittelen ja julkaisen neuleohjeita omaksi ja muiden iloksi. Ehkä se oli tuo kirjaprojekti, joka muutti ajatustapaani. Tein (ja tulen vielä tekemäänkin) sen kanssa valtavasti töitä: suunnitteleminen, neulominen, ohjeiden kirjoittaminen ja etenkin niiden viimeistely ovat hallinneet vapaa-aikaani ainakin vuoden. Loma-ajat ja muut työvapaat ovat täyttyneet kaikesta villasukkiin liittyvästä. Vaikka kirja myisi painoksen loppuun, siitä saatavat tulot eivät olisi missään järkevässä suhteessa käytettyyn työmäärään.

Olen siis alkanut pikkuhiljaa arvostaa omaa suunnittelutyötäni enemmän. En ehkä edelleenkään keksi mitään uutta ja ihmeellistä, sukkaskeneä mullistavaa. Mallini ovat edelleen varsin yksinkertaisia ja perinteisiäkin. Mutta yksin moneen kokoon sarjoittaminen ja pienten yksityiskohtien kohdalleen säätäminen, tarkan ja yksiselitteisen ohjeen kirjoittamisesta puhumattakaan on välillä aikamoinen urakka. On neulojia, joiden mielestä moinen pilkunviilailu on ihan turhaa, mutta on myös niitä, jotka arvostavat sitä jopa siinä määrin, että siitä voisi jokusen kolikon maksaakin.

Niinpä julkaisin uuden vuoden kunniaksi ensimmäisen maksullisen neuleohjeeni, joka sai nimekseen Arctic Dawn. Ohje on ostettavissa Ravelrysta edellä olevan linkin takaa - Ravelrya voi nykyisin käyttää myös suomeksi, joten ihan mahdotonta ostamisen ei pitäisi olla. Ohje on myös suomeksi, ja mallisivulla on loppiaiseen asti voimassa oleva alennuskoodi, jolla ohjeen hinnasta saa 25 % alennuksen.

Kyllähän tällekin, varsin yksinkertaiselta näyttävälle mallille on oma syntytarinansa. Kaikki lähti jämälangoista, tietysti.

Ihanat, ihanat KVG Woolworksin merinosukkalangat väreissä Curry (sinapinkeltainen) ja uniikkiharmaa halusivat ehdottomasti tulla neulotuksi yhdessä. Kokeilin niistä ensin jonkinlaista kirjoneuletta, mutta kontrasti värien välillä ei ollut riittävä. Vaan kun hoksasin erottaa ne mustanharmaalla Sukka-Puffalla (väri Out in the space), mikään ei ollut enää niin kuin ennen. Yksinkertainen on kaunista, niin tässäkin.

Ensimmäiseen versioon neuloin turhankin avaran kantapään. Siitä se idea sitten lähti: tähän malliin sopisi erinomaisesti sellainen kantapää, joka olisi helppo neuloa kummasta suunnasta tahansa. Ja kun sellaisen kantapään suunnittelee ja neuloo, antaa se oikeutuksen näinkin helpon mallin kirjoittamiseksi ohjeeksi asti.

Se helpoin ratkaisu on joskus myös kaikkein paras: tiimalasikantapää. Ihan sellaisenaan en tiimalasia omiin malleihini kuitenkaan huoli, sillä oma jalkani on niin rintava, ettei kiilaton kantapää istu siihen sitten millään. Ratkaisu on yhtä yksinkertainen kun kuva kertoo: symmetriset minikiilat kantapään käännöksen molemmin puolin. Helppoa, muunneltavaa, istuvaa ja jopa kaunista. Näissä virallisissa mallisukissa, joiden perusteella mallin nimesinkin, käytin lankoina KVG Woolworksin hehkuvan turkoosia merinosukkalankaa värissä Rum Cay, Handun petroolia GimalleSukkaa jonain muinaisena klubivärinä (hankittu second handina, joten sen tarkempia tietoja minulla ei langasta tai väristä ole) sekä iKKen norsunluunvalkoista Glitter Sockia värissä Ivory.

Jäin koukkuun erilaisten värivariaatioiden testailuun. Aika mukavasti asettuivat Undercover Otter Squirm Sockin ärhäkkä pinkki (Cameron) ja Petrichor Yarnsin viininpunainen (värinimen olen jo unohtanut) vierekkäin, kun niiden väliin tuli valkoinen tähtivyö Regian perussukkalangalla. Nämä sukat taisin neuloa varpaista varteen, kun nuo kaksi ensimmäistä paria menivät varresta varpaisiin.

Ihan kaikki värikombinaatiokokeilut eivät olleet yhtä onnistuneita. Jouluhenkisiin sukkiin sain kuitenkin kulutettua kahta eri punaista (Louhittaren Luolan Väinämöistä värissä Christmas ja KVG Woolworksin merinosukkalankaa värissä True Blood) ja kahta vihreää (Kraft Hand-Dyedin vaaleanvihreää BFL Sockia värisävyssä Chartreuse, ja Lanitium ex Machinan ruohonvihreää Basic Sockia värissä Foliage).

Kaikki edelliset sukat neuloin neljästä tarjolla olevasta koosta toiseksi pienimmällä eli 66 silmukalla. Pitihän se seuraavakin koko testata, tarkoituksena neuloa kuopukselle sopivat, noin koon 43-44 sukat.

Muuten ihan hyvä, mutta edelläkin mainitun mustanharmaan Sukka-Puffan ja valkoisen Regian lisäksi käyttämäni Lanitium ex Machinan Merino Bamboo Sock neuloutui käsissäni normaalia väljemmin (ehkä juurikin bambun vuoksi), joten 72 silmukalla tuli poikkeuksellisesti sopivat sukat miehelleni, jonka jalka on kokoa 45-46. Kuvassa on muuten myös ukrainalaiselta Woodicolta tilaamani ihanan ihanat puiset sukanpingottimet. Voi miten niitä rakastankaan - kunpa kaikki sukanpingottimeni olisivat puisia eivätkä muovisia, kuten kuvassa olevaa paria lukuunottamatta kaikki ovat.

Viisi paria samalla mallilla. On se hullu. Lisääkin tekisi mieli neuloa - jos vain olisi jämälankoja jäljellä. Lankavarastoni alkaa olla lähes loppuun kaluttu (vuosi-inventaariopostaus sitten vähän myöhemmin), joten pitänee odotella aikaa, kun taas ostan lisää lankaa ja on enemmän valinnanvaraa.

Nyt jään jännittämään, haluaako kukaan maksaa mitään näin yksinkertaisen mallin ohjeesta. Mutta kaikkea pitää kokeilla, paitsi isoäitiään ja kansantansseja, kuten meillä päin tavataan sanoa.