Vain muutaman molaarin tähden

Työtoverini täyttää maaliskuun alkupuolella pyöreitä vuosia, ja työporukka alkoi keräillä halukkailta rahaa yhteislahjaa varten. Minä osallistuin toki keräykseen, mutta en voinut ohittaa tilaisuutta neuloa päivänsankarille myös sukat, olihan hän eri toimipisteessä työskentelevänä jäänyt kokonaan paitsi joulun alla järjestämästäni lahjoitussessiosta. Ravelry-ryhmän lankakarusellista nappasin sopivasti miesvärisen Austermann Step -sukkalankakerän, jonka arvelin soveltuvan lahjasukkiin.

Projekti ei ollut ihan yhtä suoraviivainen kuin alunperin kuvittelin. Suunnittelin varren yläosaan työhön liittyvän kirjoneulekuvion ja päätin 1,75 mm puikon sekä 72 silmukan riittävän myös miesten kokoon. Kirjavan langan värit alkoivat kuitenkin läikittyä rumasti, joten jouduin säätämään sekä silmukkamäärien että mallineuleen kanssa sillä seurauksella, että ensimmäisestä sukasta tuli aivan liian kapea mahtuakseen ainakaan oman mieheni jalkaan. Purkuun koko sukka, uusi yritys 80 aloitussilmukalla ja kirjoneuleen jälkeen 78 silmukkaan vähentäen, ja kirjoneuleessakin pitemmät langanjuoksut onteloneuletyyliin sitoen jouston maksimoimiseksi, ja tulosta alkoi syntyä.

Kaikenlaisia neuloo-purkaa -operaatioita liittyi myös toiseen yritykseen niin liian kapean kantalapun kuin yhden puikoilta pudonneen silmukankin vuoksi, mutta lopulta sitkeys palkittiin ja sukat valmistuivat. Mallineuleeksi jäi läikittymisen estämiseksi joka 6. silmukan nostaminen neulomatta joka toisella kerroksella. Ihan noin kirjava ei yleisilme luonnossa ole, kamera tahtoo näemmä korostaa vaaleita värejä. Toivottavasti lahjansaaja osaa arvostaa sekä sukkia yleensä, että kuvioon sisältyvää huumoria. (Ei, ne eivät ole väärin päin olevia bikiniyläosia vaan poskihampaita; toiseen sukkaan neuloin tarkoituksella yhden välipinnan karieksen ja toiseen paikkaylimäärän, ihan vain koska voin.) Minä kiitän itseäni siitä, että sain kulumaan sukkiin 90 grammaa kirjavasta langasta, loppu saa luvan mennä joskus vaakapeittotilkkuun.

Vaan taas kerran miesten sukkia viimeistellessäni totesin, että tarvitsen kipeästi L-koon blokkerit. Nuo kuvassakin olevat M-kokoiset eivät kertakaikkiaan aja asiaansa, ja tällaiset kurttuun vetävät mallineuleet jäävät auttamattomasti viimeistelemättömän näköisiksi. Ostoslistani alkaa pidentyä artikkeli kerrallaan, ja kun joskus viimein päätän tilata lisää lankaa, taidan tilata myös parit blokkerit.