Lankainventaarioveikkauksessa ei tänä vuonna tullut yhtään täsmälleen oikeaa arvausta, mutta yhtä kaikki hyvin lähelle päästiin. Vuoden alussa lankavarastoni kokonaismäärä oli 3900 g, joten lähimmäksi veikkasivat Eija Taivaanrannan maalari -blogista (3850 g) ja Mammutti Mammutin puikot -blogista (3950 g). Heille molemmille lähtee myöhemmin tänä vuonna palkinnoksi jotakin omin käsin tekemääni, jahka olen ensin ollut voittajiin henkilökohtaisesti yhteydessä väri- ja muiden mieltymysten tiimoilta.
Varastolankojen väheneminen reilusti alle viiteen kiloon on ollut huojentava kokemus. Nyt langat mahtuisivat oikeastaan kahteen laatikkoon kolmen sijaan ja saisin vapautuvan laatikon naapurin lahjoittamille pellavakankaille, jotka eivät tällä hetkellä tunnu mahtuvan oikein mihinkään. En tosin ole vielä jaksanut organisoida lankalaatikkoja tiiviimmin. Vielä mukavapaa on, että lankavarastoni laatu on jatkuvasti paranemaan päin ja yhä suurempi osa langoista on itse ostamiani ja valitsemiani. Itse asiassa vuoden alun jälkeen taloon on tullut noin kilon verran kaikenlaisia herkkulankoja. Tästä on hyvä jatkaa samalla linjalla, kohti vielä niukempaa ja laadukkaampaa varastoa. Täysin nollille en halua kuitenkaan päätyä, eikä se ihan helposti kävisikään, sillä pelkkiä pieniä (alle 10 g) nöttösiä on puolen kilon verran.
Tammikuu on paitsi inventaarion ja tulevan vuoden käsitöiden suunnittelun aikaa, myös Kaheleiden D-kuukausi. Minä neuloin oman D-neuleeni jo joulukuussa, hätähousu kun olen.
Malli on Dufton (Ravelry-linkki ilmaismalliin), lankana ystäväni joululahjan kylkiäisenä antama DROPS Nepal, puikko 5 mm ja silmukoita alkuperäisestä mallista poiketen 80. Lankaa kului 80 g. Pidän mallista ja aivan erityisesti langasta, mutta en ole violetin ystävä; onneksi sisareni antoi pipolle arvostavan kodin. Malli on siitä mukava, että se sopii monen kokoiseen päähän. Itse tein piposta yhden mallikerran syvemmän, sillä niin minä kuin sisareni pidämme korvat peittävistä pipomalleista.
Halusin päästä lopustakin violetista Nepalista eroon saman tien, joten päätin yhdistää sen vihonviimeiseen Novitan Luxus Stonen jämään.
Pipon malli on omasta päästä, mallineule on Handepanden Broken Seed Stitch, silmukat ja puikko luultavasti samat kuin Duftonissa. Vaikka mallineule on sinällään mielenkiintoinen, piposta tuli luvalla sanoen aivan järkyttävän ruma. Päätin kuitenkin olla purkamatta pipoa, sen sijaan lahjoitan sen joskus jonnekin hyväntekeväisyyteen, sillä lämmin se kyllä on. Mikä parasta, Nepal kului kokonaan loppuun ja Stonestakin jäi vain jämälankanöttönen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti