Mallin lähtökohtana oli Louhittaren Luolan Väinämöinen värissä Orientti. Olin ostanut kyseisen vyyhdin Snurresta hetken mielijohteesta, ihan vain värien vuoksi, vaikka jo ostohetkellä tiedostin, etten ole monivärilankojen suuri ystävä. Ei auttanut muuta kuin yrittää suunnitella malli, jossa kirjava lanka olisi edukseen eikä ainakaan häiritsisi mallineuleen erottumista. Valkoinen lanka näytti erottuvan selvimmin kirjavasta, ja arvelin jonkin graafisen kuvion sopivan tarkoitukseen paremmin kuin kiemuraisten kikkareiden. Ja niinhän siinä kävi, että kun piirtelin sopivasti laatikoita, päänsisäinen jukeboksini alkoi soittaa J. Karjalaisen Avaruuden ikkunaa.
Kuva: Kati Länsikylä
Tässä mallineuleessa olisi ollut kohtuullisen haastavaa piilottaa kerroksen vaihtumiskohtaan syntyvä porras kunnolla, joten suunnittelin suosiolla sivuihin pystyraidat ja tein erilliset kaaviot jokaiseen kokoon. Pystyraitojen vuoksi tuntui perustellulta tehdä myös sukansuun joustin ja kärki pystyraidallisena yksivärisyyden sijaan.
Kuva: Kati Länsikylä
Kun pystyraitalinjalle lähdettiin, sitä riitti sitten kantakiiloihin ja jalkapohjaankin. Jalkapohjaan olikin sitten pakko upottaa pieni pala pääkuviota, sillä olisihan se nyt ollut vähän tylsänsorttista pistellä menemään koko matka kantakäännöksen alusta kärkeen asti pelkkää pin stripeä. Ja kaikki sitten tietysti saada peilikuvaksi toiseen sukkaan.
Mielestäni onnistuin tavoitteessani kehitellä kirjavalle langalle sopiva malli, ja siinä samassa taisi tulla rastitettua jokunen "en ole koskaan ennen" kohta omalta suunnittelukokemuslistaltanikin. Ja nuo kuvat, taas kerran - täytyy ihailla ammattilaisten taitoa kerta toisensa jälkeen!
Aivan huippuihanat.
VastaaPoistaTodella kauniit kuviot!
VastaaPoista