keskiviikko 21. helmikuuta 2018

Loputon jämälankarakkaus

Niin, neuloin tietysti heti perään toisetkin jämälankaraitasukat.


Mitäpä näistä voisi muuta sanoa kuin että aika ihanat tuli. Joustimet, kantapäät ja kärjet on neulottu kaikki samalla Lanitium ex Machinan merinosukkalankajämällä (värisävy on ilmeisesti uniikki Lone Wolf), ja sitä jäi vielä ylikin, samoin kuin ruosteenoranssia Kraftin sukkalankaa (värisävy Rust). Näiden lisäksi isommista jämistä käytin pienien lisäraitojen verran LeM:n vihreää (Radioactive Swamp) ja iKKen norsunluunvalkoista (Ivory); muut raidat tein pienemmistä nöttösistä, jotka sain kulutettua kokonaan loppuun.

Herkkulankoja ja herkkuvärejä, eipä kai niistä muuta voi saada aikaan kuin herkulliset sukat. Pitäisin nämä ihan itse, ellen omistaisi valmiiksi (liian) monta villasukkaparia. Tuli siis neulottua lipastonlaatikkoon täytettä samalla, kun jämälankalaatikkoon tuli lisää tilaa niin, että pikkujämät alkavat olla varsin vähissä. Seuraavat tämäntyyliset raitasukat saavat siis odottaa sitä, että saan neulottua isompia jämiä pienemmiksi.

2 kommenttia: