Ylös unohduksen suosta

Bloginpito on selvästi ollut alkuvuonna vähän hunningolla, olen nimittäin selvästikin unohtanut kirjata tänne ainakin kaksi julkistettavaksi kelpaavaa valmistunutta neulomusta. No, parempi myöhään kuin ei silloinkaan.

Joku saattanee muistaa Lempi-huivivariaationi (tai sitten ei). Malabrigo Sockeja jäi huivista jäljelle reilusti, joten suunnittelin tekeväni niistä Meadow Grass -huivin. Päätin neuloa raidallisen osuuden vihreällä ja harmaalla niin isoksi kuin lankoja riittäisi, ulkoreunan pitsiosuus oli tarkoitus tulla keltaisella. Puikkokooksi valitsin 2,75 mm.

Niinhän siinä kävi, että suunnitelma muuttui taas kerran hovissa. Malabrigo Sock on niin joustavaa lankaa, ettei mikään pitsi pysy pitkään pingotuksen jälkeen avonaisena - tämän onneksi älysin jo pari pitsimallikertaa neulottuani. Sitä paitsi keltainen ei olisi kyllä riittänyt reiluun pitsireunukseen kuitenkaan. Niinpä purin pitsialoitelman ja tuumasin, että poikittain neulottu yksinkertainen, aina oikeaa oleva pykäreuna saisi kelvata. Taisin napata reunuksen ohjeen jostain vanhasta mallikirjasta, leveyttä säädin jokusen silmukan omia tarpeitani vastaavaksi.

Reunasta tulikin yllättävän kiva, ja ainakin se pysyy aina oikein -neuleen ansiosta kuosissaan kovemmassakin käytössä.

Aavistuksen jäi yläreuna tiukahkoksi siitä huolimatta, että yritin huolehtia reunasilmukoiden pidentämisestä lisäketjusilmukoiden avulla. Omaan makuuni huivintekele onkin kokonaispituudeltaan vähän turhan nafti korkeuteensa nähden, vaikka kyllä se ihan kohtuullisesti kaulaan kiepahtaa. Tämä huivi taitaa joka tapauksessa lähteä huhtikuussa pidettävän savolaisen neuleretriitin eli Kierojen Puikkojen lankalottopalkinnoksi, jospa se sitä kautta löytäisi arvostavan käyttäjän.