Teinipojan toivesetti

Esikoiseni on jo vuosia osannut arvostaa neulomani villasukat, pipot ja lapaset varsin korkealle. Niinpä oli jälleen kerran iso ilo toteuttaa hänen toiveensa uudesta paksusta kirjoneulepiposta ja -lapasista. Nuorimies valitsi itse mieluisen pipomallin sekä langat siihen, minä sain vapaat kädet miettiä lopuista langoista lapaset.

There's a Rabbit on my Head on neulottu 3,5 mm ja 4 mm puikoilla Louhittaren Luolan Pohjan Akasta väreissä Itämeri ja Porkkana. Esikoinen halusi hattuunsa vähän lisäpituutta, joten neuloin pipoon yhden ylimääräisen kirjoneuleraidan. Voi sitä tyytyväisyyden määrää (puolin ja toisin!), kun pipo valmistui ja osoittautui kaikki toiveet täyttäväksi! Olen ihan valtavan ylpeä lapsestani, joka osaa arvostaa paitsi käsinvärjättyjä lankoja ja käsityötä ylipäänsä, myös yksilöllisyyttä ja "massasta" erottumista vaikkapa sitten äidin neulomien asusteiden avulla.

Lapasia suunnitellessa oli pakko huomioida lankojen rajallinen määrä. Päädyin soveltamaan Bird Mitten chartia niin, että tein peukalon kiilalliseksi ja koko kämmenpuolen peukaloineen oman pääni mukaan. Aloitin lapaset väliaikaisella aloituksella juuri ennen kirjoneuleen alkua ja neuloin ensin kirjoneuleen peukaloineen. Sen jälkeen oli pakko tehdä pipoon tupsu, jonka piti olla oranssi. Jäljelle jääneellä oranssilla langalla neuloin rannejoustimia väliaikaisesta aloituksesta "alaspäin" sen, mitä lankaa oli jäljellä. Lyhyethän noista joustimista tuli siitäkin huolimatta, että käytin pipotupsuun osittain oranssia ryijylankaa Pohjan Akkaa lapasiin säästääkseni. No, jos lyhytvartiset lapaset osoittautuvat epäkäytännölliseksi, neulon oranssilla ryijylangalla tuohon alle pidemmät rannejoustimet, alkuperäinen saa jäädä päälle koristeeksi.

Pohjan Akka oli kyllä sen verran mainio tuttavuus, että taidan hankkia sitä jatkossakin, jos tarvitsen paksua pipo- ja lapaslankaa. Mukavan pehmoistakin se on, mutta edelleen selvästi villan tuntuista, ei mitään pumpulihöttöä.