Esikoinen on jo tovin ehtinyt toivoa itselleen pitkää tupsupipoa paikallisen jääkiekkojoukkueen väreissä. On vähän laiskottanut, myönnetään, eikä ole ollut oikein sopivaa keltaista lankaakaan valmiina. Vaan kun meillä pidettiin paikallisten neulojien kesken lankakirppistä ja lahjoitukseen jäi satsi lämpimänkeltaista Novita Mamboa, en voinut enää luistella velvollisuuksistani. Hetken aikaa kone yski: enhän minä omista tarpeeksi paksua mustaa lankaa! Mutta syttyy se lamppu joskus heikommallakin kytkennällä ja hoksasin, että yhdistämällä DROPS Nepalin jämän naapurilta saatuun Novita Floricaan (kaksinkertaisena) pääsisin suunnilleen samoille paksuuksille. Esikoinen piirsi mallin värien sommittelusta ja minä tottelin. Välillä soviteltiinkin, että raidoista tulisi varmasti juuri halutun levyiset.
Esikoisen pipo on tuo oikeanpuoleinen ja sitä pidetään siis nuorisotyyliin pitkänä törökkinä. Toive oli myös isosta tupsusta, johon sain upotettua loput Nepalit ja kohtuullisesti myös Floricaa. Pipo on neulottu 5 mm puikolla ja 80 silmukalla, mallineuleena 1 o, 1 n. Näillä spekseillä tuli sen verran jämäkkää pintaa, että raskaasta tupsusta huolimatta pipo töröttää takuuvarmasti jääkiekkokatsomossa takana seisovan näkökentässä. Lapsi oli tyytyväinen, niinpä olin minäkin, kulloisestakin takana seisojasta en menisi takuuseen. Tein kyllä varmuuden vuoksi pienemmänkin tupsun vaihdokiksi, mikäli jättimollukka alkaa joskus tuntua liioittelulta.
Mitä pienet edellä, sitä isot perässä: mies totesi, että hänellekin kelpaisi fanipipo kiekkokatsomoon. Mutta ei tupsua eikä pitkää teinimallia, sen sijaan musta kupu ja leveä keltainen taite, kuului toive. Sama puikko, sama silmukkamäärä, sama mallineule ja sama keltainen Mambo, mutta koska Nepal ehti jo loppua esikoisen pipon tupsua pyöritellessä, jouduin jälleen soveltamaan varastolangoista. Lähimmäksi totuutta pääsin yhdistelmällä Seiskaveikka - Florica - Wool. Koska Seiskaveikka ei tunnetusti ole pehmeimmästä päästä, tein pipoa mahdollisimman pitkälle Mambolla, joka oletettavasti kutittaa vähemmän. Mustan kupuosan alla on pääosin hiuksia, ei paljasta ihoa, joten sen suhteen arvelin olevan se ja sama, mikä on mustan langan karkeusaste. Hyvä tuli, kuulemma, ja minä kiitin sopivaa käyttökohdetta niin Mambolle kuin jämänöttösille Woolia, Floricaa ja Seiskaveikkaakin.
Vaan olipa veikeä tunne neuloa pitkästä, pitkästä aikaa jotakin näin paksua ja erinomaisen yksinkertaista. Fanipipoprojekti tulikin sopivasti saumaan, jossa aktiivinen aivotoiminta olisi ollut ylitsepääsemätöntä. Maailmankaikkeudelle kiitos aivottomista neulemalleista (ja miehistä/pojista, jotka pitävät niistä)!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti