Laiska Kati

Eräänä marraskuisena iltana olin varsin tuohtunut ja allapäin lapseni kouluasioiden vuoksi, ja tulin ilmaisseeksi olotilani virtuaalifoorumilla. Ihan yllättäen ja pyytämättä sain Tikrunmamilta lahjoituksena maksullisen LazyKaty-huivin ohjeen ikään kuin lohdutukseksi. Ohjettakin enemmän minua ilahdutti (kyyneliin saakka) se, että joku todella silitti minua myötäkarvaan silloin, kun sitä eniten kaipasin.

Hetken aikaa mietiskelin sopivaa lankaa, kunnes bongasin sukkalankalaatikkoni pohjalta viime keväänä Kaheliarpajaisissa voittamani musta-petroolin Schoppel-Wollen Zauberballin. Olin jo alunperin ajatellut, ettei kyseinen lanka sovellu sukkiin, joten LazyKaty-ohje tuli kuin tilauksesta juuri tälle langalle.

Valitsin alunperin 4 mm puikon ja ehdin neuloa huivista sileän osan kokonaan sillä, suurimmaksi osaksi elämäni parhaissa pikkujouluissa, joissa seura oli luksusluokkaa eikä tarjolla ollut nyyttärieväskään jäänyt kakkoseksi. Pikkujouluista voi muuten lukaista esimerkiksi Lellu-emännän blogikirjoituksesta (minä olen se porukan ainoa täysi tonttu). Nelosen puikolla neuloen sileästä tuli kuitenkin aikamoista kalaverkkoa, joten jo samana iltana purin huivintekeleen kokonaan ja ryhdyin uusintaottoon 3 mm puikolla.

Loppujen lopuksi neuloin huivia vain muutamana päivänä ja pingotukseenkin sain sen saman viikon aikana. Pingotus teki taas kerran ihmeitä, ja taidankin pitää tämän huivin ihan itse. Väri ei ole tyypillisintä minua, enkä ole lainkaan varma, onko minulla mitään huiviin sopivaa paitaa, mutta ainakin jälkimmäinen on korjattavissa oleva pulma.

Huivi on juuri sopivan kokoinen omaan makuuni. Näyttää selvästi siltä, että miellyn omassa käytössäni eniten niihin huivimalleihin, joissa on pitsiä vain reunoissa. Pitäneekin muistaa tämä jatkossa, kun intoilen jostakin ihanasta täyspitsisestä huivimallista. Huomasin tosin, että minulta puuttuu kokonaan riittävän pieni ja kevyt huivineula tai solki, joka sopisi väreiltään mustaan ja petrooliin, kuvissa huivi on nurjalta puolelta kiinni hakaneulalla.

Minua viehättää kovasti LazyKatyn epäsymmetrisyys. Voimakkaasti kaartuva yläosa helpottaa pukemista, tosin vieläkin reuna jää toiselta olalta pystyyn, jos huivin haluaa kiinnittää kuten minä kuvassa. Huivin voi toki pukea myös niin, että isoin kulma tulee eteen, mutta minun päälläni se näyttää lähinnä isolta ruokalapulta.

Lankaa huiviin kului noin 60 g, joten sitä jäi vielä ruhtinaallisesti vaikkapa yhteensopiviin kämmekkäisiin. Mallikin on jo kehitteillä - saapa nähdä, olisiko siitä seuraavaksi kirjoitetuksi ohjeeksi asti. Eri asia sitten, milloin inspiroidun kokeilemaan ideani toimivuutta.

Kuvat ovat taas kerran luokattoman huonoja. Että minä vihaan luonnonvalon vähyyttä. Itsenäisyyspäivänä satanut lumi kyllä lisäsi valon tuntua, mutta ulkona kuvaamista se ei juurikaan helpottanut. Tässäkin huivissa petrooli on todellisuudessa sellainen intensiivisen syvä, jopa hehkuva, jota langan rakenne vain korostaa.