torstai 3. heinäkuuta 2008

Kesähepeniä

Parin vuoden takainen sikasäkki-kangaslajitelma sisälsi muutaman palan valuvia verho- tai vaatetuskankaita hempeissä sävyissä. Vei aikansa ennen kuin sain ahaa-elämyksen, mitä niistä voisi valmistaa. Niin syntyi kesähepeniä hyvän ystävän kahdelle vanhemmalle tyttärelle.



Rypytysmekon malli on Suuren Käsityölehden viimeisimmästä numerosta (6-7/2008). Sain miellyttäviä takaumia omaan lapsuuteen, joten lähdin ostamaan ohjeissa mainittua kumilankaa ihka oikeasta käsityökaupasta. Kaupan päälle sain ohjeet, miten lanka viritetään käsin alalankapuolaan ja "sitten vaan ommellaan". Paitsi ettei kumilangan kiristyskapasiteetti riittänyt lähimainkaan melko raskaalle kankaalle. Sitä paitsi en löytänyt ompelukoneestani minkään valtakunnan ruuvia, josta säätää alalangan kireyttä, kuten nappikaupan myyjä oli opastanut. Muutaman ompelu- ja purkukerran jälkeen tuskastuin ja päätin hankkia jämäkämpää pyörökuminauhaa.

Pyörökuminauha kyllä jaksoi rypyttää, mutta sen ompeleminen siksakin alle oli helvetillistä puuhaa. Käsityölehti oli rankannut mallin vaikeustasoltaan helpoimmaksi yhden pallon ohjeeksi, mutta minusta rypytyskuminauhan ompelu oli yhdestä kolmeen pallon asteikolla ainakin neljän pallon tasoinen tehtävä. Niinpä rypytyskuminauhat kulkevat vinksin vonksin ja mekon yläosa vaikuttaa enemmän pakkopaidalle kuin mukavasti joustavalle kesämekolle. Lasken toivoni sen varaan, että saaja on tarpeeksi laiha mahtuakseen mekkoon ilman, että joustoa tarvitaan lainkaan. Muussa tapauksessa mekko joutaakin susien syötäväksi.



Rypytysmekon kanssa samanlaisesta, mutta persikanvärisestä kankaasta syntyi toiselle tytölle helletoppi (Suuri Käsityölehti 6-7/2002). Toppi on malliltaan hassun leveä ja lyhyt, mutta toivottavasti silti käyttökelpoinen. Eteen virkkasin vauvalangasta pienet kukat, joiden keskelle on ommeltu kuperat napit. Olkaimetkin virkkasin langasta, kun sopivaa nauhaa ei talosta valmiina löytynyt.

Tytöt ovat tulossa tänä iltana yökylään, joten he pääsevät kokeilemaan hepeniä huomenissa. Toivon totisesti, etteivät nämä tekeleet jää pyörimään kaappiini vaan pääsevät käyttöön - edes satunnaiseen.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti