torstai 24. tammikuuta 2008

Jono lyhenee edelleen

Sain paikattua kuopuksen housunpolven: nyt perheessämme on toinenkin Batistini-mies. Paikka on nimittäin peräisin ehdan Dressmann-paidan mukana tulleesta tuotemerkistä. Se roikkui narun päässä ja oli upotettuna pahvikerrosten keskelle, mutta pienimuotoisen kaivausoperaation jälkeen "se" osoittautui pieneksi kangasmerkiksi, joka nyt siis päätyi polvipaikaksi. Myös kuopuksen pitkälahkeiset Ruskovillat saivat jälleen kerran lisäpaikan polviin. Onneksi postituslistatuttavani lahjoitti minulle pilalle huopuneet Ruskovillat, joista on syntynyt paitsi eräskin polvipaikka, myös eristekerros uusimpien patakintaitten kämmenosaan. Kuten isäni valisti: "Paikka paikan päälle, markka markan päälle", heh heh.

Eilettäin viimeistelin myös kaksien risojen villasukkien yhdistämisprojektin. Laiskuuksissani neuloin terän purkaen samalla lankaa toisesta sukasta. Lopputuloksen tietää, kiharasta langasta ei saa siistiä tekemälläkään. Mutta sukista tuli omalla tavallaan ihan viehättävät ja erittäin käytännölliset, kun pujottelin kärkiosan pohjaan vahvistuslankaa parsimisoperaatiota lykätäkseni. Hullun hommaa, mutta tulipahan kokeiltua. Tuli erityisen hyvä mieli siitä, että sain varsin käyttökelpoiset sukat melkein käyttökelvottomista ostamatta lainkaan tarvikkeita. Vielä jäi varsiosien verran lankaa, saisikohan noista pienet sukat vaikkapa Venäjälle?



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti