perjantai 26. elokuuta 2016

Minä, suunnittelija(ko?)

Viimeisen puolen vuoden aikana aktivoitunut suunnittelumoottorini on pistänyt minut miettimään neulesuunnittelua ja siihen liittyviä ilmiöitä laajemminkin. Niinpä päätin voivani yrittää jäsennellä niitä kirjoitettuun muotoon. Tämä blogipostaus ei siis sisällä mitään uutta auringon alla, ja pelkistä käsitöistäni kiinnostuneiden kannattaakin lopettaa lukeminen tähän. Tosielämän tutuille sisältö on jo entuudestaan tuttua huttua, joten hekin voivat käyttää aikansa johonkin hyödyllisempään. Niin, jäikö niitä lukijoita tämän jälkeen vielä jäljelle...? No mutta, itsellenihän minä tätä enimmäkseen kirjoitan, jotta voin vuosien päästä naureskella omille pohdinnoilleni. Siinä sivussa voi naureskella joku muukin.

Mutta asiaan. Viime vuosina neulesuunnittelu on ollut kovassa kurssissa, ja erilaisia neulekirjoja on julkaistu ilahduttavan paljon myös suomeksi. Maailmalla ja kotimaassakin on muutamia ikonin asemaan nousseita suunnittelijoita, joilla on omat ihailijakuntansa. Starojen varjossa tuhannet muut suunnittelevat ja julkaisevat ohjeita, jotkut ammattimaisemmin ja suurin osa puhtaasti amatööripohjalta. Minä olen laskenut itseni aina viimeisimmäksi mainittuun kategoriaan - tähän asti. Olen nauranut railakkaasti, kun minusta on käytetty sellaisia termejä kuin Neulesuunnittelija, Sukkaguru tai Sukkajumalatar. Yhtä lailla minua on hymyilyttänyt palaute, jonka mukaan voisin aivan hyvin pyytää rahaa ohjeistani, kyllä niille ostajakuntaa löytyisi. Olenpa jopa kuullut ääneen lausuttavan sanat "Sinä voisit kyllä ihan hyvin julkaista oman villasukkaohjekirjan". Sellaisille puheille olen viitannut (kirjoneule)kintaalla, joutavaa hupatusta.

Tänä vuonna ajattelussani on ollut havaittavissa jonkinlaista muutosta. Olen selaillut etenkin painettuja sukkakirjoja ja löytänyt yhdestä jos toisestakin mallista toivomisen varaa. Sitä kritiikkiä vasten olen pohtinut omia syitäni suunnitella ja kirjoittaa ohjeita. Ja tästäpä päästäänkin sujuvasti ns. suunnittelijanurani historiikkiin. Kaikkihan alkoi syksyllä 2009, kun uskaltauduin julkaisemaan ihan ensimmäisen neuleohjeeni, Verso-sukat, verkkoneulelehti Ullassa. Olin toki sitä ennenkin neulonut kaikenlaista ihan omasta päästäni, mutten ollut koskaan kirjoittanut mitään ohjeen muotoon - ei nimittäin ollut tullut mieleenkään, että ketään kiinnostaisi minun turaamiseni.



Olin tuossa vaiheessa tutustunut jo verkossa jaettaviin maksuttomiin neuleohjeisiin ja tuskastunut siihen, miten kaikkien pitsisukkamallien kuvio loppui töksähtämällä sileään kärkeen. Piti kehitellä malli, jossa mallineule jatkuu koko kärjen matkalta ja vieläpä loppuu loogisesti. Mallineuleen nappasin jostain vanhasta saksalaisesta mallineulelehdestä, neuloin yhdet koesukat, tein tarpeelliseksi katsomani korjaukset ja neuloin kuvan sukat, joihin kirjoitin ohjeen.

Sitten tuli joitakin pipokokeiluja ja Elonpolkuja-sukat, joissa ei mielestäni ollut mitään uutta, kunhan istutin kirjasta nappaamani ja vähän muokkaamani palmikkomallin perussukkaan. Seuraava todellinen haaste oli korjata tuohon aikaan uskomattomaan suosioon nousseen Cookie A:n Kai Mei -sukissa ärsyttämäni ominaisuus: taas kerran mallineule yksinkertaisesti lopahti sileään kärkeen. Minä halusin suunnitella jonkinlaisen kiertävän pitsimallin, jossa pitsi kaventuisi jalkaterän sivussa loogisesti pois ennen kärkikavennuksia. Niin syntyi muutamien kokeilujen jälkeen Kiertoradalla.



Kovinkaan paljoa en viitsinyt panostaa itse pitsineuleen malliin, tärkeintä oli se pitsiraidan kaventaminen pois ennen kärkeä. Näiden sukkien jälkeen tuli taas sytomyssyilyn innoittamia pipomalleja, joissa ainoa idea taisi olla erilaisten mallineuleiden istuttaminen päähineeseen, sekä päälaelta aloitettujen pipomallien testailu. Jonnekin väliin mahtui myös ensimmäinen verkkoneulelehti Ullan kansikuvaäänestyksen voittoni. Niistä ei sen enempää. Samalla metodilla neuloskelin myös sittemmin melko laajan suosion saavuttaneita Merenkulkija-sukkia.



Minulle ne olivat vain yhdet perussukat, joihin olin tällännyt mallineulekirjasta bongaamani ja omaan käyttööni sopivaksi muokkaamani mallineuleen. En olisi koskaan kirjoittanut ohjetta noihin sukkiin, ellei lankakaupassa pidetyssä neuletapaamisessa kanssaneulojat olisi minua siihen patistelleet. Kummallisia ovat kohtalon tiet: enpä olisi koskaan uskonut, minkälaiseen lentoon Merenkulkija pyrähätäisikään. Tästä jotain oppineena olen myöhemmin kirjoitellut ohjeita sellaisiinkin oman pään tuotoksiin, joilla ei ole itselleni mitään uutuusarvoa tai niihin ei liity mitään itseni haastamista.

Niin, se itsensä haastaminen ja itselle mieluisten ratkaisujen löytyminen, kun valmiina ohjeina ei sellaisia löydy. Tai kun tulen kokeilleeksi jotakin mallia, jossa on kiinnostava rakenneratkaisu, mutta joka ei sellaisenaan toimi. Niin sai alkunsa Fredrika, jonka kantapään anatomian innoittajana toimi Helix Cable Socks -ilmaismalli.



Kantapään ympärille piti tietysti kehitellä jotain riittävän nopeasti neulottavaa, että itse rakennetta pääsi testaamaan ja kehittelemään istuvammaksi. Fredrika oli Verso- ja Kiertoradalla-mallien ohella jotain, josta osasin itsekin olla jollain tasolla ylpeä. Fredrikan jälkeen julkaisin taas kaikenlaista sekalaista, sytomyssyilyn ja mallineulekokeilujen tuottamaa perushuttua, kunnes oli aika haastaa itsensä suunnittelemaan helposti hartioille asettuva pitsihuivi. Syntyi Myrskylintu.



Myrskylinnusta minulla ei ole juuri mitään erityistä sanottavaa, toinen yritelmä taisi tuottaa jokseenkin halutun lopputuloksen, jonka kirjoitin ohjeeksi. Taas yksi "en ole koskaan suunnitellut" -listalla ollut asia tuli näin kuitatuksi. Samalta listalta kuittasin pois sellaiset ensimmäiset kerrat kuten sukat fingering-vahvuisesta langasta (Quintessence) ja kärjestä aloitettavat sukat (Arkadian Ulla). Viimeksi mainituissa oli toinenkin haaste, nimittäin kääntää Fredrika-sukkien kantapää varpaista päin neulottavaksi.



Arkadian Ulla oli samalla myös ensimmäinen MKAL (mysteeriyhteisneulonta), jossa julkaisin ohjeen pienemmissä osissa neulojien tietämättä, minkälainen lopputulos oli luvassa.

Väliin mahtui taas kaikenlaista, kunnes tuli Kujeillen-kämmekkäät. Minulle sekin malli oli vain peruskämmekäs, johon istutin itse suunnittelemani, melko yksinkertaisen palmikkomallin.



Koskaan, en ikikuuna kullanvalkeana olisi voinut kuvitella, minkälaiseen suosioon tämä yksinkertainen kämmekäsmalli singahtaisi. Kujeillen päätyi Ravelryn Hot right now -listan kärkeen, mikä on suoranainen ihme, kun kyseessä on ilmaismalli, suunnittelija ihan Nobody enkä markkinoinut mallia mitenkään. Niin, onhan tuo palmikkokuvio aika viehättävä, mutten vieläkään käsitä, miten jokin näin yksinkertainen perusjuttu voi lyödä niin tehokkaasti läpi.

Itseni haastaminen ja "en ole koskaan ennen suunnitellut" -listan perkaaminen alkoivat pikkuhiljaa nousta yhä kantavammaksi teemaksi suunnittelussani. Tuli ensimmäiset kirjoneulesukkani, Kyrönniemet.



Kyrönniemi oli myös ensimmäinen malli, jonka suunnittelin neulekisaan. Se oli rento, pienen suomalaisen joukon sisäpiirijuttu, mutta yhtä kaikki kisa.

Kaarisillan myötä haastoin itseni suunnittelemaan raitahuivin lyhennetyillä kerroksilla.



Tavallisuudesta poiketen tähän huiviin minulla oli jo visio, jonka halusin toteuttaa. Tietysti toteutin sen kirpputorilta haalimistani peruslangoista, en mistään ihanuusluksuksesta. Lyhennettyjen kerrosten makuun päästyäni huiville syntyi kaveriksi myös pipo (Kaarisillan päässä) ja siinä sivussa toinenkin raitahuivi (Raitahullaannus).

Jokin kynnys ylitettiin, kun nyt jo edesmennyt helsinkiläinen lankakauppa Villavyyhti pyysi minua suunnittelijakseen Suureen suomalaiseen neulekerhoon. Olin suorastaan äimistynyt: ihanko oikeasti minua pyydetään varta vasten suunnittelijaksi johonkin noin hienoon juttuun! Sen toimeksiannon lopputulemana oli Keväthuuma.



Sinänsä sukkien rakenne mukaili Arkadian Ullaa, mutta kehittelin malliin jo kärkilevennysten aikana alkavan palmikkokuvion. Tästä mallista, aivan kuten Fredrikasta, olin jopa lapsellisen ylpeä. Pidän edelleen tuosta palmikkomallista, ja vielä joskus käytän sitä jossakin muualla.

Eteenpäin piti päästä. Koska olin jo suunnitellut varresta aloitettavat kirjoneulesukat, piti minun tietysti saada suunniteltua varpaistakin aloitettava malli, mieluummin fingering-sukkalangalle. Tuumasta toimeen, ja niin näki Keisarin morsian päivänvalon.



Tässä vaiheessa aloin olla omien mallieni suhteen jo melko kriittinen ja kunnianhimoinenkin, halusin kaikkien yksityiskohtien olevan tarkkaan harkittuja. Aika monta kertaa neuloin ja purin tämänkin mallisukkaparin, ennen kuin sain kaiken natsaamaan. Keisarin morsian toi minulle taas verkkoneulelehti Ullan kansikuvaäänestyksen voiton, vieläpä Ullan 10-vuotisjuhlanumeroon. Samalla juhlistin oman "suunnittelijaurani" viisivuotista taivalta. Viidessä vuodessa olin tullut sport-vahvuisesta langasta ja varresta varpaisiin neulottavista sukista fingering-sukkalangasta ja varpaista varteen neulottaviin kirjoneulesukkiin. Ei hassummin. Onneksi ei tarvinnut sittenkään jäädä polkemaan paikalleen, haasteita riitti edelleen. Etenkin kun kansainvälisen Tour-de-Sock -sukkakisan järjestäjä kysyi, haluaisinko minä suunnitella kesän 2015 Tourille varpaista aloitettavan mallin sport-vahvuiselle sukkalangalle. Halusinhan minä, jälleen kerran täysin puulla päähän lyötynä silkasta yllättyneisyydestä. Minä, ihan oikeiden suunnittelijoiden joukossa, kansainvälisillä vesillä, aika hurjaa ja käsittämätöntä!



Virrat-sukkiin halusin taas jotain uutta, niinpä kehitin niihin sädekavennuskärjen varpaista aloitettavan muodon. Halusin mallista melko yksinkertaisen, mutta riittävän kiinnostavan neuloa. Itselleni tärkeät yksityiskohdat hioin mieleisikseni, kaikenlaisten pystylinjojen piti olla kohdistettuina eikä epäjatkuvuuskohtia saanut tulla. Mutta kyllä tämän mallin tärkein anti sittenkin oli se Tour-huuma ja ajatus siitä, että minua oli ihan oikeasti pyytämällä pyydetty suunnittelijaksi Tourille. Hämmentävä kokemus kerrassaan, eikä vähiten siksi, että suunnittelin ja kirjoitin ohjeen syksyllä 2014, joten jouduin pitämään koko asian salassa yli puoli vuotta.

Onneksi oli Kierot Puikot 2015, jonne suunnitella ensimmäisen ja toistaiseksi ainoan intarsiaohjeeni osallistujen iloksi ja riesaksi.



Myös Villiviini kuuluu niihin omiin malleihin, joihin olen aidosti tyytyväinen. Katselin YouTubesta pyöröintarsiaohjevideoita, joita oli ainakin silloin luvattoman vähän. Lopulta yrityksen ja erehdyksen kautta kehitin oman systeemini intarsian tekemiseen. Eikä tietenkään riittänyt, että olisin tällännyt sukkaan pätkän pitsiä, sehän piti saada loppumaan kauniisti ennen kärkikavennuksia. Jep, taas yksi yliviivaus "en ole koskaan suunnitellut" -listaan.

Villiviinin jälkeen tuli pitkä kuiva kausi. Pääasiassa työttömästä tuli pääsääntöisesti pätkätyöllistetty. Ehkä kyllästyinkin suunnitteluun, siihen jatkuvaan säätämiseen ja ohjeiden kirjoittamisen työläyteen. Mitä minä suunnittelemaan, maailma on neuleohjeita pullollaan. Salaa odotin, että minua pyydettäisiin toistamiseen suunnittelijaksi Tourille. Pyyntöä ei koskaan tullut, joten hautasin Touria varten alustavasti hahmottelemani sukkasuunnitelman pöytälaatikkoon vain kaivaakseni sen uudelleen esille tämän vuoden kevättalvella.



Oli minulla tämänkin mallin julkaisuun omat syyni. Kaikenlaisia kirjoneulesukkamalleja on netti pullollaan, mutta harvassa ovat ne, joissa on useampi kuin yksi koko. Minä halusin julkaista ohjeen, joka olisi helposti muokattavissa hyvinkin moneen kokoon, ja ohjeeseen kirjoitin valmiiksi kolme kokoa. Taas kerran piti sipistellä yksityiskohdilla, joten tein yksivärisessä osassa olevan sivupalmikon samanlaiseksi kuin varressa olevan punapohjaisen kirjoneuleraidan kuvio on. Kokonaisuus oli omasta mielestäni onnistunut, ei vähiten upeiden lankojen ja niiden värien vuoksi, mutta kyllä mallin saama suosio yllätti taas kerran.


Kuvakaappauksen Ravelryn hot right now -listasta otin, kun Echoes from Karelia oli listalla neljäntenä. Tuosta se kipusi vielä yhden sijan ylöspäin. Aika muikea fiilis!

Karjala-sukkien jälkeen tuli julkaistua Valtiatar, jossa ei ollut mitään sen kummempaa haastetta tai uutuusarvoa, se oli vain yksi kuvioversio Keisarin morsian -mallin päälle liimattuna. Kaunis sellainen, ja puolustanee paikkaansa yhtenä monien joukossa, mutta kyllä minä hetkisen melkein häpesin, miten matalan aidan yli tällä kertaa loikkasin ohjeen suunnittelun ja kirjoittamisen kanssa. Eihän siinä ole edes kuin yksi ainoa kokovaihtoehto!

Kun Pandoran lipas oli kerran avattu, sieltä onkin sitten pursunnut kaikenlaista. Niin kuin esimerkiksi elämäni ensimmäinen lapasmalli, Keisarinna. Se piti suunnitella ihan vain siksi, että kaikki valmiit kirjoneulelapasmallit tuntuvat olevan niille, joilla on pitkät soittajansormet. Kai maailmassa on muitakin kaltaisiani töpösormia, jotka arvostaisivat valmiiksi suunniteltua, napakasti istuvaa mallia. Sitä paitsi en ollut koskaan aikaisemmin suunnitellut mihinkään aikaisempaan malliini taittoreunaa. Nyt on sekin tehty. Niin kuin on tehty malli, jossa on latvialaisia kierreraitoja ja kuvio, jossa ei ole toistuvaa mallikertaa: Garden Dreams Mittens.

Mikä oli koko tämän pitkän ja puuduttavan historiikin opetus? Ehkä sittenkin olen Melkein Oikea Suunnittelija, vaikken mitään elämänkoulua ja -kokemusta kummempaa koulutusta ole aiheeseen saanutkaan. Kyllä näistä malleista olisi yhden neulekirjan kasannut, jos siihen olisi ryhtynyt. Vaan ei asu minussa minkäänlaista kaupallista kunnianhimoa; minua ajaa suunnittelijana eteenpäin aivan toisenlainen kunnianhimo. Sen kunnianhimon pakottamana luvassa on tulevaisuudessakin lisää maksuttomia neulemalleja, joista ainakin osassa on jotakin minulle itselleni uutta tai haastavaa, tai jonka myötä ratkaisen jonkin itseäni harmittaneen puutteen tai epäkohdan muiden suunnittelemissa malleissa. Yritän myös päästä irti liiasta itsekritiikistä sen suhteen, että jokaisen uuden ohjeen on sisällettävä jotakin uutuusarvoa. Välillä voinee julkaista myös pelkkiä entisten mallien variaatioita (ks. kappale Valtiatar-sukista), sillä niinhän tekevät myös Ihan Oikeat Suunnittelijat, jotka tienaavat jos ei aivan leipäänsä niin ainkin leikkeleitä leivän päälle suunnittelutyöllään.

Kirjoneulesukka-aiheinen kunniamerkki sille, joka luki koko tekstin alusta loppuun asti haukottelematta kertaakaan. Ja sitten se loppukaneetti, jonka halusin kirjoitta ihan ensimmäiseksi: Jokainen meistä voi olla oman elämänsä puikkomaisteri. MOT.

29 kommenttia:

  1. Kyllä tosiaan voisit kirjan tehdä ja ennen kaikkea suomeksi. Meitä kielitaidottomia kun on kuitenkin porukassa. Ravely, kun on meiltä pois suljettu tuon kielimuurin takia. Julkaise edes Ullassa joku, missä on tuollainen erilainen kantapää

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ainakin Fredrikasta, Arkadian Ullasta ja Keväthuumasta on myös suomenkielinen versio saatavilla. Minulle voi lähettää oman sähköpostiosoitteensa osoitteeseen kiertorata@gmail.com, niin lähetän paluupostissa suomenkielisen ohjeen pdf-tiedostona.

      Poista
  2. Lukiessani muistin että kujeillen-kämmekkäät on vieläki kesken! Ihana malli, yksinkertain, kaunis. Nyt tuli halu saada ne neulotuksi ja käyttöön.
    Niin ja luin haukottelematta :) Tykkään kovasti sun ohjeista, ja arvostan sitä että ohjeet on saatavilla ilmaiseksi. Mutta, ihan hyvin olisin valmis ohjeestasi pari euroa maksamaankin. Ravelryä selaillessa löytyy kivoja ohjeita mutta joudenkin hinta tökkää neulomis innon, joten enemmän tulee arkistoitua ilmaisohjeita.

    VastaaPoista
  3. Edelleenkin kutsun sinua Sukkajumalattareksi. Mallisi ovat vain niin hyvin loppuun asti ja yksityiskohtaisesti mietittyjä, että niitä on ilo neuloa! Kiitos sinulle, että olet suunnitellut ihania malleja meidän iloksemme ja tarjoat niitä vielä ilman korvausta. Tai ehkä ne suihkivat puikot ovatkin paras korvaus?

    VastaaPoista
  4. Tietty oot suunnittelija ja innoittaja myös :)

    VastaaPoista
  5. Ei nuo "tittelit" ole yhtään turhia! Voisit tehdä aiheesta vol 2 -postauksen, niin paljon esim. IHANIA pipomalleja sinulla on. Itse arvostan erittäin korkealle sitä, ettei ohjetta tarvitse itse alkaa säätää. Kujeillen -kämmekkäät aion tehdä tänä syksynä, mutta varmaankin sormikasversiona, en vain osaa käyttää kämmekkäitä.

    VastaaPoista
  6. Luin enkä haukotellut! :D Kyllä sä ihan oikea suunnittelija oot ja myös erittäin arvostettu sellainen meidän neulojien keskuudessa.

    VastaaPoista
  7. Huh, paljon itsekritiikkiä. Taitaa asustella sinussa "pieni" perfektionisti (no näkeehän sen jo malleista!) heh. ;) Mutta huikeitahan sun suunnittelemat jutut on. Kiitos siitä, että ohjeet ovat ilmaisia - vaikken vielä ole yksiäkään sukkia niistä tehnyt. (Nyt vasta tästä postauksesta tajusin, että monet mallit, joita joka paikassa vilisee, ovat sinun! Ja ne ovat Ravelryssa. Noh, josko sieltä jonkin ohjeen puikoille joskus nappaisin. :D)

    VastaaPoista
  8. Ihan kokonaan luin, haukottelematta, ja välillä taaksepäinkin palaten ja kerraten lukemaani. Sun mallit vaan on niin kauniita, huoliteltuja ja omalla tavallaan yksinkertaisia, siis ettei oo turhia kikkailuja.
    Kalajoki on ollu mun suosikki. Siitä kun saisi polvisukkaohjeen:) Oon yrittäny mutta mä en osaa ollenkaan laskea silmukkajuttuja ja tietysti joki ja takasauma menivät ihan vinoon, hih.
    Oikeasti, ehkä on parempi ettet ole kirjaa tehnyt. Kun Kaikki Muut tekee kirjoja niin on hyvä, että yksi on jalat maassa. Kyllä me mielellämme neulomme sun hyviä, suomalaisia ja ilmaisia malleja.
    Hyvää syksyn odottelua ja mukavia suunnitteluhetkiä <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sen verran pitää tarkentaa, että Kalajoki ei ole minun mallini, vaan jo lopetetun Yliveto-blogin Tiiinan. Malli on omasta mielestäni klassikko ja yksi omista suosikeistani (ja minä OLEN kranttu!).

      Poista
    2. No niin tietysti! Sorry. Mulla kyll oli sellanen tunne ett jotain meni nyt hassusti. Mutta mitään vahinkoa ei tapahtunut, joten jatketaan.

      Poista
  9. Ihan turhaan itseäsi vähättelet suunnittelijana! Kyllä sinä olet ehdottomasti sukkasuunnittelijoiden edelläkävijöitä mielenkiintoisten kantapääratkaisujen ja juuri noiden loppuun asti mietittyjen ja suunniteltujen kuvioiden/palmikoiden osalta. Ei monelta kokeneeltakaan suunnitelijalta irtoa saman tason malleja. Maksullisia ohjeita vaan kehiin ja kirjaa väkertämään, hopi hopi! :)

    VastaaPoista
  10. Luettu loppuun (samanaikaisesti kehtolauluja lapselle lopottaen) ja vieläpä kevyesti! Oot miunkin idoli ❤

    VastaaPoista
  11. Luin ja mielenkiintoinen juttu olikin, kun en ainakaan suunnittelijan urasi alkutaipaleesta niin paljoa tiennyt aikaisemmin. Sun ohjeet on aina ihan priimaa. ♥

    VastaaPoista
  12. Luin loppuun enkä haukotellut. Ihan oikea suunnittelija olet, kun jaksat miettiä yksityiskohdat loppuun eikä malleissa ole mitään töksähtelevää. Tykkään erityisesti kärjestä aloitetuista sukista.

    VastaaPoista
  13. Suunnittelija ihan isolla ässällä olet ehdottomasti, olen jo vuosia seuraillut blogiasi kiinnostuneena ja mieltänyt sinut ehdottomasti suomalaisten sukkasuunnittelijoiden ykköseksi. Ihania, nerokkaita malleja, joita minäkin haluaisin neuloa paljon enemmän, jos aikaa ja intoa riittäisi!

    VastaaPoista
  14. Ah, paras blogipostaus missään pitkään aikaan! Tätä oli kiva lukea ja jännä muistella, millä tavalla itse olen päässyt seuraamaan suunnittelijanuraasi. Oot kyllä tehnyt vaikka mitä upeaa ja tulet tekemään. Sun luovuus se on uskomatonta. <3

    VastaaPoista
  15. En neulo juuri sukkia tahi käsineitä, mutta jos yllättävä sukkainspiraatio puskisi päälle, niin valitsisin ilman muuta jonkun sinun malleistasi. Olen ihaillut kaikkia julkaisemiasi sukka- ja käsinemalleja sitä mukaan, kun niitä on sadellut. Ne on sopivan yksinkertaisen kauniita, niistä huokuu tasapainoinen ja klassinen vaikutelma. Lisäksi neuleet vaikuttavat yksityiskohdiltaan harkiten suunnitelluilta, joten en yhtään ihmettele neulemalliesi kansan suosiota. Suunnittelijakentässä on tainnut tosiaan piillä sinun kokoisesi aukko. Intoa ja iloa neulesuunnitteluun! Olisipa hurjan hienoa, jos saataisiin joskus kuulla kirjauutisia :D

    VastaaPoista
  16. Oli todella mukava lukea neulesuunnittelusi taustoja! Oivallinen lähtökohta suunnittelulle, että haluaa ratkaista ongelmia ja haastaa itseään. Ja minusta isommat ja kaupallisemmat projektit ovat vain yhteistyökumppaneista kiinni, kunhan ne löytyvät, ei ole mitään rajaa.

    VastaaPoista
  17. Kiitos ihanista malleista. Sun ohjeita kun ei tarvits kääntää ja vääntää ja miettiä, että entäs nyt ja mites mä tän nyt sorvaan ja sillai yksinkertaiset ja ei mitenkään kimurantit ohjeet. Aina kannattaa olla omista saavutuksistaan ja tekemisistään ylpeä. Ottaa vaan se eka askel. Sulla on kykyjä ja taitoa. Luotat vain omiin taitoihisi.

    Kiitos. Suunnittelun iloa.

    -sipsander-

    VastaaPoista
  18. Kiva teksti ja historiikki! Voit hyvällä syyllä tituleerata itsesi neulesuunnittelijaksi ja tehdä sen kirjan. Ostaisin!

    VastaaPoista
  19. Haukottelematta luettu. Mielenkiintoista!
    Arvostan sitä, että teet ohjeita ns. rakkaudesta lajiin ja että ohjeesi ovat kaikkien saatavilla. Mutta ei sekään haittaisi, vaikka osa ohjeista maksaisikin, onhan niiden suunnitteluun kuitenkin aikaa ja vaivaa kulunut.
    Hyvää jatkoa suunnittelijalle, uusia ohjeita odotellessa! :)

    VastaaPoista
  20. Hieno yhteenveto! Suunnittelemasi mallit ovat kauniita ja ohjeet selkeitä. Monta niistä on to do-listalla mutta pitäisi neuloa nopeammin ja/tai saada lisää aikaa! Kiitos ohjeista!

    VastaaPoista
  21. Oot parhaimmillasi juuri sukka- ja lapassuunnittelijana. Nuo pipot ja huivit ei oikein iske minuun, mut ei tarttekaan. Päästä irti turhasta itsekriittisyydestä ja anna vaan mennä. Hyvää jälkeä tulee niinku tiiät itekin.

    VastaaPoista
  22. Loppuun asti luettu, eikä ollenkaan haukottelua. Todella mielenkiintoinen postaus. Tiedät osoitteen, johon kirjoneulesukka-aiheisen kunniamerkin voi lähettää :D

    En voi muuta kuin olla samaa mieltä aiempien kanssa. Monasti ennenkin olen sanonut, että sun ohjeesi ovat aivan omaa luokkaansa, sä olet idoli ja legenda. Ohjeissa on kaikki loppuun asti mietittyä, kaikki on ohjeistettu, asiat ovat peilikuvina. Maailmalla on hienoja malleja, joita mä en voi neuloa, koska eivät ole peilikuvia - enkä mä osaa kääntää. Sun malleissa ei tarvitse koskaan miettiä miten asia pitäisi tehdä. Senkun tekee kuten ohjeessa sanotaan ja hyvä tulee!

    Musta on ihanaa, kun olet tehnyt nyt paljon kärjestä aloitettavia. Se kun on se mun oma juttu.

    Kiitos kaikista ihanista malleistasi! Toivottavasti saamme nauttia monista uusistakin!

    VastaaPoista
  23. Hieno blogikirjoitus! Olen muutaman malleistasi kutonut, ja tykkään niistä valtavan paljon. Hienoja malleja, ja hyvin ohjeistettu. Näiden asioiden lisäksi minulle on ollut tärkeää se, että ohjeet on suunniteltu tutuille langoille, ja että ohjeet ovat maksuttomia. Ymmärrän toki jos/kun joku hinnan ohjeestaan ottaa, ja sitä suuremmalla syyllä kunnioitan niitä, jotka antavat ohjeensa maksutta muiden käyttöön.
    Kitos sinulle upeista malleista, ehdottomasti olet neulesuunnittelija.

    VastaaPoista
  24. Neulesuunnittelija oot ehottomasti. Sun mallit on mitä upeampia. Minä sytyn hittaasti ja vasta tänä kesänä neuloin ensimmäisen mallisi, merenkulkijasukat. Ne tullee huomenna blogiin ajastettuna. :) Monta malliasi on jonossa ollut jo pitkään, toteutan niitä pikku hilijaa.
    Tämä postaus oli varsin mielenkiintoinen, ei haukotuksen aihetta todellakaan. Mukavaa syksyä ja antoisaa suunnittelu-uraa jatkoonkin. :)

    VastaaPoista
  25. Loppuun asti luin ja aivan haukottelematta! :)

    Jos sinulta tulisi neulemallikirja, niin varmaan sen ostaisin heti. Olenhan jo monet sinun ohjeet toteuttanut ja ollut niihin supertyytyväinen. Ne ovat kaikki olleet loppuun asti harkittuja ja selkesäti kirjoitettuja, mitä ei taas monesta "oikean" suunnittelijan ohjeista voi sanoa. Mutta kyllä minulle käy nämä ilmaisohjeetkin enkä ole vielä tehnyt kaikki aiemmin julkaisemiasi ohjeitakaan. Kiitos sinulle, kun jaat luovuutesi tuloksia meidänkin käytettäväksi. :)

    VastaaPoista
  26. Loppuun asti luin ja aivan haukottelematta! :)

    Jos sinulta tulisi neulemallikirja, niin varmaan sen ostaisin heti. Olenhan jo monet sinun ohjeet toteuttanut ja ollut niihin supertyytyväinen. Ne ovat kaikki olleet loppuun asti harkittuja ja selkesäti kirjoitettuja, mitä ei taas monesta "oikean" suunnittelijan ohjeista voi sanoa. Mutta kyllä minulle käy nämä ilmaisohjeetkin enkä ole vielä tehnyt kaikki aiemmin julkaisemiasi ohjeitakaan. Kiitos sinulle, kun jaat luovuutesi tuloksia meidänkin käytettäväksi. :)

    VastaaPoista