perjantai 27. marraskuuta 2015

Woodruff - tuoksumatara

Erään synkän marraskuisen viikon perjantaina päätin ilahduttaa itseäni ja työkavereitani viemällä taukohuoneen pöydälle korillisen neulomiani sukkia ja lapasia, ihan noin vain, maksutta. Arvelin sillä tavalla pääseväni eroon ainakin osasta ylimääräneuleita, loput päätin viedä johonkin hyväntekeväisyyskeräykseen. Vaan niin kävi, että kaikki neulomukset menivät kuin kuumille kiville, ja rahaakin niistä tarjottiin. Kieltäydyin ottamasta vastaan rahaa tai muutakaan vastinetta, mutta sanoin halukkaiden voivan lahjoittaa parhaaksi katsomansa summan haluamaansa hyväntekeväisyyskohteeseen. Win-win-win -tilanne: minä pääsin eroon kaikista tuomistani neuleista, työkaverini saivat itselleen (tai jollekin läheiselleen) mieluisia asusteita ja jokunen hyväntekeväisyyskeräys kenties pienen rahallisen lahjoituksen.

Paitsi että kaksi työkaveria olivat sinä perjantaina toisessa toimipisteessä, joten he jäivät kokonaan paitsi tästä huvista. Asia piti tietysti korjata, ja päätin aloittaa siitä työkaverista, joka on lähdössä vuodenvaihteessa kohti uusia haasteita ja uutta työpaikkaa. Hänelle neuloin General Hogbufferin Woodruff-sukat luonnonvalkoisesta sekä Kraftin uniikkivärjäämästä Regiasta.


Alkuperäisessä mallissa sukansuun joustin on neulottu tummemmalla värillä, minä halusin yleisilmeestä hieman kevyemmän ja valitsin joustimen väriksi valkoisen. Voi että malli olikin ihanaa neulottavaa, eikä vähiten nappiin osuneen väriyhdistelmän vuoksi.


Työkaverillani on vähintään numeron verran pienempi jalka kuin minulla, joten en hennonut venyttää sukkia omiin jalkoihini edes kuvausta varten. Yhtään pienempiä sukkia kuin nämä noin koon 37 sukat en olisi pystynytkään tekemään, sillä näissä sukissa kärkikavennuskaavio on aloitettu suoraan kiilakavennuskaavion jälkeen - suoraa terää ei siis välissä ole käytännössä lainkaan! Sukista tuli omaankin makuuni niin hienot, että ne olisivat kyllä ansainneet kunnon poseerauskuvat, mutta pääasia lienee sittenkin se, että työkaverini tuntui tykkäävän sukistaan ihan aidosti. Ja koska kyseessä oli tavallaan läksiäislahja, kielsin tekemästä rahalahjoitusta mihinkään kohteeseen nimenomaan näiden sukkien vuoksi (muuten toki kannustan osallistumaan hyväntekeväisyyskeräyksiin omien mieltymysten ja taloudellisen tilanteen huomioiden).

9 kommenttia:

  1. Epäilemättä on kori tyhjentynyt sukkelaan, teet niin kauniita sukkia ja lapasia, nämä uudetkin sukat kerrassaan hienot! Mukava tapa ilahduttaa työkavereita.

    VastaaPoista
  2. Olipa ihana teko! Ja kuinka kauniit sukat...

    VastaaPoista
  3. Hieno tapa ilahduttaa !
    Harmi, ettemme ole samassa työpaikassa ;)

    VastaaPoista
  4. Sukat ovat todella kauniit ja ihan minun oloiset! Olet tosi aito ja ihana työystävä!

    VastaaPoista
  5. Voi jestas, olipa hieno teko sinulta. Ei monellekaan olisi tullut ajatuksiin tämmöinen, ja kuinka hyvä mieli siitä on tullut ihan kaikille.
    Ihanat nämä tämän postauksen kirjoneuleet. Sä olet sitten sellainen taituri/taikuri näiden kanssa. Kai sitä itsekin oppis harjoittelemalla, mutta kun on juuttunut... Pyöröpuikko, kaks sukkaa ja kerän molemmat päät käytössä. Värien lisäämisellä alkaa tulla melkoista syttyrää :-D

    VastaaPoista
  6. Taivas, kun nämä sukat ovat kauniit vaikka värit eivät ole yhtään mun omia.

    VastaaPoista
  7. Todella ihanat sukat. Ollapa sun työkaveri kun tuolleen hemmottelet!

    VastaaPoista